Oikeus abstraktiona: eli laki palvelee aina jotain tiettyä tahoa tai tarkoitusta.





Sanotaan että oikeutta ei ole. Kun teemme rikoksen, niin me samalla siis teemme rikoksen lakia vastaan, eli teemme teon, joka on kriminalisoitu. Ja kun olemme rikkoneet lakia, niin meidät viedään paikkaan jota jostain syystä kutsutaan oikeustaloksi. Kuitenkin meidät tuomitaan järjestelmässä, jotka kutsutaan tuomioistuimeksi, ja jos sitten rikomme tuota päätöstä vastaan, niin teemme rikkomuksen tuomioistuinta ja sen asettamia sääntöjä vastaan. Oikeus ja laki ovat asia, jotka on aina mielletty jotenkin samaksi asiaksi. Siis oikeus, oikeustaju tai laki eivät ole aina linjassa edes keskenään. On lakeja joiden kiertäminen on erittäin helppoa. Laki on tehty aina palvelemaan jotain ihmistä tai ihmisjoukkoa. Aina on olemassa ryhmä, jota lait jotenkin suosivat. 

Ja tietenkin esimerkiksi presidentin määräämät armahdukset ovat asia, joista pitäisi keskustella enemmän. Kun puhutaan esimerkiksi organisoidusta rikollisuudesta, niin silloin meidän pitää muistaa se, että saamalla oman miehen presidentiksi, voisivat mafian miehet sitten saada hänen kauttaan armahduksen. Tai jos he saavat jonkun pikkuvaltion passin, niin he voivat sitten ehkä ostaa itselleen diplomaattisen koskemattomuuden, jonka turvin voidaan tehdä mitä vain. Tässä vaiheessa voisin viitata esimerkiksi edesmenneen miljonääri-pedofiili Jeffrey Epsteinin tapaukseen. Jos hänellä olisi ollut jotain millä kiristää Trumpia, niin silloin hän olisi voinut kiristää Trumpilta armahduksen. 

Oikeus on kuitenkin asia, mikä ymmärretään samaksi kuin laki, sekä tuomioistuimen päätös. Ja sen takia lain ja oikeuden terminologia voi olla joidenkin mielestä käsittämättömän pitkäveteistä. Laki on siis asia, mikä säätelee yhteiskunnassa tiettyjä toimintatapoja. Ja poliisin tehtävä on valvoa lakia. Jos lakia on rikottu, niin silloin tuomioistuimen tehtävä on päättää se, että onko lakia rikottu siinä määrin, että teko voidaan todeta sellaiseksi, että se vaatii tai oikeuttaa rankaisemaan tekijää. Oikeus, mikäli puhumme oikeudentajusta sekä moraalifilosofiasta ei ole aina samassa linjassa lain kanssa. 

Eli jos sitten keskustelemme oikeustieteestä tieteenä, niin tietenkin lakia ja sen tekstiä tutkimalla voimme etsiä myös esimerkiksi sitä, jota laissa halutaan suojata. Lain tehtävä on suojata ihmisiä mielivallalta on yleensä länsimaisessa yhteiskunnassa sellainen asia, mitä pidetään itsestään selvyytenä. Tuo asia ei vain ole itsestäänselvyys missään yhteiskunnassa, vaikka räikein esimerkki tietenkin löytyy jostain Pohjois Koreasta. Mutta siis lakia ei ole koskaan säätänyt mikään abstrakti instanssi, vaan sen on säätänyt tavallisten ihmisten joukko. Jokainen noista ihmisistä tietenkin edustaa kansaa, mutta samalla tuo termi "kansa" on asia, mikä sitten tietenkin voi aiheuttaa hyvin suurta keskustelua. Siis jokainen kansanedustaja on valittu omasta vaalipiiristään. 

Ja jokaisessa vaalipiirissä on hiukan erilainen äänestäjien joukko. Tuo tarkoittaa sitä, että jo vaalipiirien elinkeinorakenne aiheuttaa sen, että äänestäjät äänestävät toisin kuin naapurivaalipiirissä. Joten voidaan sanoa, että kansanedustaja edustaa oman vaalipiirinsä äänestäjien sen hetkistä tahtoa. Se miten paljon äänestäjiä kiinnostaa esimerkiksi puolueiden ohjelma on taas eri asia. Jos ajatellaan esimerkiksi tämän vuotisia USAn välivaaleja, jossa valitaan ihmisiä edustajainhuoneeseen, niin nämä vaalit ovat sellaiset, että niissä äänestysprosentti on paljon pienempi kuin kahden vuoden kuluttua järjestettävissä presidentin vaaleissa. Ja juuri tämä asia sitten suosii ääriliikeitä. 

Eli noin 36% äänestysinto ei ole mitenkään kovin suurta, eli tässä viittaan vuodan 2014 vaaleihin. Juuri se asia mikä nostaa kaiken maailman Trumpeja valtaan on se paljon puhuttu matala äänestysinto. Ja Trump on osoitus siitä, että demokratia ei ole itsestäänselvyys. Se on asia, mitä pitää hoitaa. Kun demokratiaa sekä vakautta pidetään  itsestään selvinä asioina, niin seuraavaksi sitten meidän pitää peiliin katsoessamme kysyä itseltämme, että kumpi on se tehtävä, tai kumpi on tärkeämpi asia: säilyttää status quo, eli vallitseva tilanne, vai pitääkö joku jossain muuttua? 

Välivaaleissa valitaan ne edustajat, jotka voivat jarruttaa sellaisten lakien säätämistä, joiden vaikutus ulottuu Trumpin kauden ylitse. 

Laki on asia, mikä määrittelee esimerkiksi viranomaisten toimintaa. Meillä Suomessa viranomaisten työtä arvioidaan tiettyjen laatuperusteisten standardien mukaan, jotka määritellään laissa.. Mutta me unohdamme että esimerkiksi Venäjällä laatuperusteiset standardit ovat erilaisia kuin Suomessa. Ja juuri tuo näkemysero kahden valtion tavoissa hoitaa poliisityötä on se, mikä saattaa järkyttää. Venäjällä poliisi on nimenomaan osa valtion puolustuskoneistoa. Sen ensisijainen tehtävä on totella Kremlin käskyjä. 

ICE on erinomainen esimerkki viranomaisesta, jonka tehtävä on vain totella esimiehiään. Kun puhutaan viranomaisten julkisesta valvonnasta, niin tietenkin parlamentaarinen valvonta on todella tärkeää. Mutta mitä jos valvontaa hoitavat Trump ja Putin kahdestaan? Siis jos valvontaoikeutta katsotaan siten, että ensisijainen asia, mitä haastattelussa katsotaan, että poliisimiehen erottaminen sekä se, että organisaation jäsen on helposti korvattavissa, niin silloin järjestelmän hyväksikäyttö muuttuu hyvin helpoksi. Ja esimerkiksi pedofiili Epstein-juttu on osoittanut sen, että miten vaarallinen tällainen oikeus on. Kukaan poliitikko ei synny 60-vuotiaana, vaan he ovat kaikki olleet joskus nuoria. Ja aina on mahdollista, että joku sitten kaukaisessa nuoruudessaan on syyllistynyt rikoksiin. 

Meidän maassamme lähtökohta on aina se, että vallitseva järjestelmä on asia, mikä pitää tukea. Mutta juuri tuollainen vallitsevan järjestelmän fanaattinen tukeminen, siis jopa silloin tuemme vallitsevaa järjestelmää, kun se sortaa tavallisia ihmisiä, ja samalla myös harjoittaa esimerkiksi teollista tappamista, eli siis ihmisiin kohdistuvaa teollista tappamista. Me emme mielellämme tuomitse valtioita siksi, että niiden hallitukset rikkovat kaikkia mahdollisia ihmisoikeuksia. Eli olemme mallioppilas. Meillä tietenkin on omat intressimme, jotka saattavat olla taloudellisia. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

USAn Venezuela-operaatiosta vielä kerran.

Trumpin tullien vaikutukset ovat kaksijakoisia.