Tekstit

Kumpi tekee virheitä, tekoäly vai ihminen?

Kuva
Me usein kuvittelemme, että meidän ei tarvitse opetella sellaisia asioita, kuin että Aku Ankka on fiktiota. Mutta tuolloin me erehdymme tuosta asiasta. Meille on oikeasti opetettu se, että Aku Ankka on fiktiivinen hahmo. Ja juuri tuollaisten asioiden unohtaminen saa tekoälyt tekemään virheitä. Aivan samalla tavalla kuin ihminen, on tekoäly riippuvainen tiedosta jota sille annetaan. Jos emme muista kertoa tekoälylle, että Aku Ankka on fiktiota, niin tekoäly ei tuota asiaa oikeasti erota. Samoin me emme tuota asiaa erottaisi, jos meille ei sitä opeteta. Ja esimerkiksi opettaja joka opettaisi Aku Ankan olevan totta voisi aiheuttaa tilanteen, jossa lapsi oikeasti pitää tuota sarjakuvalehteä uutisena.  Tekoälylle pitää oikeasti opettaa kaikki asiat, mutta suurin osa niistä taidoista, joita käytämme päivittäin ovat opittuja. Meillä on tietenkin synnynnäisiä fobioita kuten hämähäkin pelko. Nuo fobiat ovat syntyneet joskus kauan ennen luolamiesten aikaa. Mutta tieto siitä, että Aku Ankka o...

Leipää ja sirkushuveja. Kun kansa ei aina erota sitä, mitä se haluaa ja mitä se tarvitsee.

Kuva
  Kuva: Roomalaiset pidot; Kuopion kaupunginmuseo Kenen etua kukakin ajaa? Eli kuka on kansa? Tai kenen kansalaisen etua valtio ajaa?  Joskus armeijassa on ollut sanonta. jätä ajattelu hevosille, kun niillä on suurempi pää. Tuosta ajattelusta voidaan tehdä muunnelma, jätä ajattelu kuninkaalle, hän ajattelee mielellään puolestasi.  Yhteiskunnassamme puhutaan jatkuvasti siitä, miten jokainen meistä katselee omaa napaansa sekä jättää yhteiset asiat vähemmälle huomiolle. Se mitä tuossa keskustelussa voidaan kaivata on se, että kuka on se, mikä määrittelee yhteisen edun? Eli mitä kansa haluaa, ja mitä kansa tarvitsee ovat joskus kaksi eri asiaa. Kansa voi haluta leipää ja sirkushuveja, mutta tuollaisten tarpeiden tyydyttäminen saattaa ajaa valtiota tilanteeseen, missä todellinen valta luisuu pienen eliitin tai pahimmassa tapauksessa yksittäisen ihmisen käsiin. Ja lopulta edessä on despootti. Kun hallitsija muuttuu vanhaksi, voi hän saada esimerkiksi Alzheimerin taudin. Ja sill...

Mitä opimme tämän päivän Microsoft toimintahäiriöstä?

Kuva
  "Palvelut lamauttaneet häiriöt eivät Microsoftin mukaan johdu kyberhyökkäyksestä. Kuva: Rob Engelaar / AOP" (https://yle.fi/a/74-20256866) Tämänpäiväisen Microsoftin palveluihin kohdistuneen toimintahäiriön kohdalla voidaan taas todeta, että miksi kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. Tämä tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että jos kaikki palvelut ovat saman palveluntarjoajan alla, ja tuo palvelu katkeaa silloin seurauksena voi olla katastrofi. Ja mitä me tämän päivän ihmiset osaamme tehdä ilman Teamsia tai pilveen siirrettyjä tekstikäsittelyohjelmia?  Kun Microsoftin palveluihin tuli häiriö, niin kaikki meni kuten olettaa saattaa, eli puoli Eurooppaa pimeni, koska Microsoft on meidän suurin noita palveluita tarjoava yhtiö. Microsoftin palveluiden katkeaminen on osoitus siitä, miten tuollainen yhtiö voi suoraan katkaista kaikki palvelut, ja miten suuri vaikutus tuollaisella yhtiöllä on meidän jokapäiväiseen elämäämme. Samalla myös tietenkin ainakin suuressa osass...

Missä kulkee yksilön oikeusturvan ja yleisen turvallisuuden välinen raja?

Kuva
Kuten entinen presidenttimme Sauli Niinistö on sanonut, niin valtaosa maamme turvallisuudesta liittyy tietoon ja tiedonhankintaan, joka ei ole avointa tai jota ei voida esimerkiksi pitää edes laillisesti hankittuna. Toisin sanoen valtaosa maailman turvallisuudesta riippuu tiedosta, jonka hankinta on vähintään laitonta. Toisaalta historia on osoittanut sen, että kun sopimuksen toinen osapuoli huomaa olevansa toista vahvempi, niin sitten voidaan sopimuksesta huolimatta aloittaa erilaisia sotatoimia. Eli hyökkäämättömyyssopimukset ovat pohjimmiltaan pelkkiä paperinpaloja, joiden arvo on vessapaperin luokkaa. Usein hyökkäämättömyys-sopimuksia solmitaan toisen osapuolen ollessa sisäisesti heikkoja.  Sisäisesti hajanainen valtio ei kykene sotimaan. Mutta kun valtio yhtenäistyy, niin silloin sopimuksilla on sellainen taipumus. Että niistä tulee yhä enemmän sisäisen propagandan välineitä. Jos valtio yhdistyy rautaisen diktaattorin alaisuuteen, niin silloin propaganda saattaa saada sellaisi...

Tekoäly ja maailmanloppu.

Kuva
Tekoäly tulee muuttamaan yhteiskuntaa. Sitä kuinka paljon se muuttaa asioita ei vielä tiedetä. Mutta se mitä me tiedämme, on se, että yhteiskunnan perusteet tulevat muuttumaan. Samoin työelämä tulee muuttumaan perusteellisesti. Tuo muutos tarkoittaa sitä, että tekoälyt vievät työn nyt myös esimerkiksi intialaisilta ohjelmoijilta, jotka ovat työskennelleet pienellä palkalla, ja auttaneet länsimaisia yrityksiä tuottamaan yhä suurempia ja suurempia voittoja.  Tekniikan kehitys tietenkin muokkaa ekosysteemejä. Eli kun puhumme tekoälystä, niin kohtaamme sellaisen kysymyksen, että pitäisikö meidän ryhtyä samalla puhumaan mahdollisuudesta muuttaa yhteiskunnassamme vallitsevia rakenteita sekä asioita, joihin olemme tottuneet ehkä satojen vuosien ajan? Eli voisimmeko ehkä ajatella oikeasti nelipäiväistä työviikkoa siten, että yksi viidestä päivästä olisi nuorten aloittelijoiden perehdyttämistä. Ja tuona päivänä kokeneiden työntekijöiden eli niiden jotka eivät toimi kouluttajina paikka olisi...

F-35n osia on päätynyt Hong-Kongiin.

Kuva
F-35-hävittäjän salaisia osia on voinut päätyä Kiinan tiedustelun käsiin. Eli noita osia on ainakin Helsingin Sanomien Politicolta saamien tietojen mukaan rahdattu HongKongiin. Ja nuo hävittäjän osat ovat voineet sitten joutua myös Kiinan tiedustelun analysoitaviksi. Noiden mahdollisesti kiinalaisten käsiin päätyneiden osien tarkkaa laatua ei olla kerrottu. Jos F-35n pintamateriaalia päätyy vihamielisen tiedustelun käsiin, niin noiden osien avulla tuo vihamielinen taho voi kehitellä tutkan, joka pystyy murtamaan F-35n suojauksen.  Eli kaapatun pintamateriaalin avulla voidaan hävittäjän stealth teknologia hakkeroida. Tuo virhe oli kuulemma tapahtunut jo viime kesänä, ja aina on mahdollista että esimerkiksi hakkerit voivat kääntää salaisia materiaaleja sisältäviä kuljetuskontteja vääriin satamiin. F-35n kohdalla ongelmaksi on muodostunut valtavan logistiikkaketjun hallinta.  Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Pentagon ja Lockheed Martin-yhtiö ovat hävittäneet jopa miljoona osa...

Politiikka ei saisi vaikuttaa tiedustelutyöhön

Kuva
  Saana Nilssonin kolumnissa sanotaan, että hyvä tiedustelupalvelu vähät välittää siitä, mitä päättäjät haluavat kuulla. Samalla kuitenkin ilmeisesti jotkut ihmiset unohtavat, että esimerkiksi poliittiset johtajat nimittävät tiedustelun päälliköt. Ja tietenkin mahdollisuus nimittää tiedustelun päälliköitä antaa mahdollisuuden hallita noita laitoksia. Yksi asia mikä tietenkin usein jää mainitsematta on se, että tiedustelun tehtävä on hankkia sitä tietoa, joka palvelee päättäjiä sekä auttaa kohdentamaan viranomaisten työtä. Ja juuri tähän kohtaan tietenkin liittyy asia, mikä saattaa olla hyvinkin ratkaiseva. Tiedustelupalvelut saavat joskus tietoa, joka on jollekin ihmiselle kiusallista.  Ja juuri tällaiset kysymykset mäyttävät joidenkin mielestä hyvältä erityisesti vaalikampanjoissa. "Miksi tiedustelu valvoo viattomia ihmisiä", on asia mikä varmasti näyttää hyvältä. Mutta toisaalta kukaan ihminen ei ole sellainen, että häntä voidaan suoraan pitää viattomana. Eli kuka hyvänsä v...