Putin varautuu pahimpaan, mutta vallanvaihto ei välttämättä tuo mitään muutoksia Venäjän politiikkaan.

 Putinin valta saattaa romahtaa, tai sitten se ei ainakaan vielä romahda. Kuitenkin hänen jälkeisensä aika on arvoitus. Ja se mikä sitten varmasti on edessä on tilanne, joka Neuvostoliitossa oli Stalinin kuoltua. Kun Stalin kuoli, niin tietenkin tuossa valtiossa tehtiin näennäisesti merkittäviä uudistuksia, joista suuri osa oli kuitenkin enenmmän tai vähemmän kosmeettisia. Stalinin jälkeen seurasi liennytyksen aika, mutta se mikä ihmisitä usein unohtuu on se, että Stalinin jälkeen ne valtarakenteet, jotka nostivat hänet hirmuvaltiaaksi olivat edelleen olemassa. 

Ja samat rakenteet eli turvallisuuspalvelu nosti myös Putinin valtaan. Tuo valtiollinen rakenne on olemassa myös Putinin jälkeen, ja niitä jotka tuota koneistoa vastustavat odottaa kylmä ja kolkko kohtalo. Se että tuo koneisto ympäröi valtion johdon sekä duuman on asia, mikä ei välttämättä aina tule ihmisten mieleen. Ja esimerkiksi Juri Andropovin kohtalo tuon järjestelmän käsissä on karua luettavaa. Andropov halusi virtaviivaistaa KGBtä, sekä tehdä siitä paremmin valvotun. 

Seurauksena oli se, että hän kuoli munuaisten pettäessä, ja monet ovat sitä mieltä, että turvallisuuspalvelu surmasi valtion johtajan, koska se ei halunnut edes muodollisia tutkimuksia omasta toiminnastaan. Putinin valta on erittäin suuri, mutta samalla hän on kuitenkin riippuvainen tiedoista, mitkä kulkevat FSBn kautta, joten tietenkin voi olla niin, että Putin ei edes tiedä kaikkea mitä Ukrainassa tapahtuu. Putin saattaa elää virtuaalitodellisuudessa, jossa hänelle kerrotaan vain sitä, mitä hän haluaa kuulla. Putin lupasi ihmisille vakautta, ja vakaus on se, millä hän perustelee omaa valtaansa. Samoin vakaudella perustellaan sitä, että hänelle on annettu niin kauan periksi. Ja Venäjän energiavarat kuten öljy ja kaasu ovat asioita, joiden avulla saadaan aikaan erittäin suotuisa ilmapiiri. 

Ydinaseet sekä valtavat luonnonvarat saavat tietenkin aikaan sen, että Venäjän kohdalla kansainvälistä lakia luetaan hiukan eri tavalla kuin USAn sekä parin muun valtion kohdalla. Venäjän tukeen ovat ainakin luottaneet muutamat kovan luokan diktaattorit, koska tuo maa ei ole niin hirvittävän tarkka siitä, millaisia asiakkaita sen sotatarvikkeita tuottavalla teollisuudella on. Juuri se että Venäjällä ei johdon tarvitse välittää julkisesta mielipiteestä tekee siitä "paremman" liittolaisen kaiken maailman diktaattoreille, kuin jostain länsimaasta, jonka johto on ainakin jossain määrin riippuvainen julkisesta mielipiteestä. 

Nikita Sergejevitš Hruštšov (1894-1971)

Leonid Iljitš Brežnev (1906-1982)

Muistammeko asioita oikein? Kun puhumme esimerkiksi Kuuban ohjuskriisistä sekä Berliinin muurista, niin meidän pitäisi muistella sitä, että kumpikin noista tapauksista sattui nimenomaan uudistusmielisen Nikita Hruštšovin, eivät vanhoillisen Leonid Brežnevin aikaan. Tai siis kuka antoi nuo määräykset? Hruštšovin asema tuolloin 1960-1964 oli NKPn pääsihteeri, Kun taas Brežnevin asema oli presidiumin puheenjohtajana Neuvostoliiton valtiopäämies. 

"Brežnevistä tuli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri 1964, ja puolueen pääsihteeri hän oli 1966–1982 eli pisimmän ajan Stalinin jälkeen. Hän oli korkeimman neuvoston puheenjohtaja. Valtiopäivälaitoksen puhemies eli Neuvostoliiton perustuslain mukainen valtionpäämies 1960–1964 ja 1977–1982." (Wikipedia, Leonid Brežnev) Kun taas asema tuolloin oli NKPn pääsihteeri, joka ilmeisesti käytti joka tapauksessa paljon valtaa. Eli laki on kuten sitä luetaan. Se että Brežnev oli muodollinen valtiopäämies tietenkin vapautti Hruštšovin ainakin osittain vastuusta epäonnisen Kuuban ohjusseikkailun ja Berliinin muurin rakentamisen yhteydessä. 

Eli me haluamme muistaa esimerkiksi  Nikita Hruštšovin uudistusmielisenä ja kansainvälisiä suhteita parantavana johtajana. Mutta samalla unohdamme, että esimerkiksi Berliinin muurin rakentaminen sekä Kuuban ohjuskriisi tapahtuivat nimenomaan Hruštšovin valtakaudella. Kuuban ohjuskriisi tapahtui vuonna 1962. Ja Berliinin muuri rakennettiin vuonna 1961. Eli molemmat virstanpylvään Kylmän Sodan aikaan tapahtuivat nimenomaan Nikita Hruštšovin eivätkä Leonid Leonid Brežnev, joka nousi Neuvostoliiton johtoon vuonna 1964. 

Stalinin kuoleman jälkeen ihmiset toivoivat, että Neuvostoliiton politiikka muuttuisi. Aluksi kaikki meni hyvin, kun valtaan nousi uudistusmielinen Nikita Hruštšov. Mutta oliko Hruštšov todella niin liennytyshenkinen, kuin me olemme halunneet ajatella? Eli oliko hänen toimintansa sitä "vakautta lisäävää" toimintaa, jollaisena me haluamme tuon toiminnan muistaa? 

Mutta sitten Leonid Brežnev syrjäytti  Hruštšovin vuonna 1964 ja seurauksena oli Kylmän Sodan kuumentuminen. Ja meidän pitäisi tietenkin muistaa sekin asia, että nimenomaan Hruštšov oli vastuussa päätöksestä, jonka mukaan Neuvostoliitto sijoitti ohjuksia Kuubaan vuonna 1962. Tuo päätös aiheutti paljon puhutun Kuuban ohjuskriisin, jolloin maailma oli lähempänä ydinsotaa kuin koskaan ennen,

https://yle.fi/a/74-20207144

https://fi.wikipedia.org/wiki/Berliinin_muuri

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuban_ohjuskriisi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Leonid_Bre%C5%BEnev

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikita_Hru%C5%A1t%C5%A1ov