Unelmien rinnakkaismaailma, onko se sitten hyvä vai paha asia?
"Haaveilu voi toimia lohdullisena pakopaikkana, josta voi tulla riippuvaiseksi. Monille haaveilu on arjen pakokeino ja luovuuden lähde, mutta osalle se muuttuu pakonomaiseksi ja hallitsevaksi mielentilaksi. Ilmiötä kutsutaan maladaptiiviseksi haaveiluksi, jossa ihminen uppoutuu yksityiskohtaisiin mielikuvitusmaailmoihin jopa tuntikausiksi päivässä. " (MSN) "Ongelma syntyy kuitenkin siitä, että fantasiat alkavat korvata todellisia kokemuksia. Tutkija Eli Somer kertoo BBC-uutisen mukaan, että kyse on tilanteesta, jossa ihminen ei enää hallitse mielikuvitustaan, vaan mielikuvitus alkaa hallita ihmistä. Haaveilua saatetaan ylläpitää toistuvilla rutiineilla, kuten musiikin kuuntelulla tai edestakaisin kävelyllä, ja se voi johtaa sosiaaliseen vetäytymiseen ja arjen laiminlyöntiin." (MSN) Siis jos olen alaikäinen ja haaveilen ajokortista, niin olenko silloin sellaisella tiellä, että olisin jotenkin avun tarpeessa? Tai jos lukiota käydessäni haaveilen valkolakista niin olen...