Muuttuva maailma luo muuttuvia haasteita.

Tekoäly ei itsessään ole uhka, Vaan sen käyttäjä on uhka, jos hän käyttää tekoälyä väärin. Ja esimerkiksi valtio sekä yhteiskunta päättävät siitä mikä on tuota “väärin” ja mikä  on tuota “oikeaa” käyttöä. Tekoälyä vastustetaan samoilla argumenteilla kuin Internetiä aikoinaan.  Mutta kuitenkin itse olen sitä mieltä, että historia toistaa itseään. Vastustuksesta huolimatta Internet on tullut jokaiseen kotiin ja jokaiseen puhelimeen. Samoin tekoäly on myös laajentunut lähes jokaiseen laitteeseen. Ja se tietenkin on avannut mahdollisuuden tehdä uskomattoman paljon hyvää. Mutta samalla se on mahdollisuus tehdä rikoksia, joiden volyymi ylittää tajunnan.  Koskaan ennen ei yksittäinen ihminen ole kyennyt sulkemaan kokonaisia valtioita. Tai viemään muutamia miljardeja dollareita pankeista. Tekoälyä käyttävät kamerat tuovat turvallisuutta. Ne voivat automaattisesti hälyttää vartijoita, jos niissä näkyy esimerkiksi tappeluita tai epäilyttäviä laukkuja. Eli esimerkiksi vartijan nukah...

"Iskut.Savu nousi Domodedovossa Moskovan alueella Ukrainan drooni-iskun seurauksena 20. heinäkuuta 2026.KUVA: EPA/STRINGER" (Uusi Suomi) Yksi asia mikä tietenkin on ajanut EUn siihen ongelmaan mitä sillä tällä hetkellä on, on Kylmän sodan aikaisen itäblokin järjestelmän glorifiointi. “Silloin oli täystyöllisyys, ihmiset olivat yhteisöllisiä, sekä kaikilla oli niin mukavaa”. “Eikä se salainen poliisi niin kaamea ollutkaan. Ja nuo massiiviset poliisi - ja turvallisuuspalvelujen koneistot toivat sentään järjestystä kaduille. Eli tällainen glorifiointi johtuu siitä, että me jotka olimme tuolloin Kylmän sodan päättyessä noin 15-25-vuotiaita olemme nyt sitten siinä iässä, että olemme liike-elämän ja uran huipulla. Ja aika kultaa muistot. Me kerromme asioista jälkikasvulle siten, että se tuntuu meistä hyvältä. Me annamme siis itsestämme parhaan mahdollisen kuvan, ja samalla tuo kuva eskaloituu siihen aikaan, kun olimme nuoria.  Kun tuomitsemme Kylmän Sodan aikaisen diktatuurin, niin...

Onko kyseessä aito tapaus, vai vain negatiivinen markkinointi? Eli kirjoitan tässä Open AIn tekoälyn tai kielimallin karkaamisesta, ja sen tekemästä tietomurrosta. Tässä sitten tietenkin mieleen tulee se, että onko kyseessä asia, jolla on merkitystä. Vai onko kyseessä kikka, jolla  markkinoidaan  tekoälyä tai tehdään siitä mielenkiintoista. Negatiivinen markkinointi tarkoittaa sitä, että tuotetta markkinoidaan esimerkiksi sellaisena, että sillä voidaan tehdä hauskoja meemejä tai sitä voidaan käyttää vaikkapa turvallisuus skannauksessa?  Tuota jälkimmäistä tuotetta käytetään sekä tietoturvan kehittämiseen että myös hakkerit käyttävät noita tuotteita järjestelmien haavoittuvuuksien kartoittamiseen. Ja jos sitten nuo hakkerit käyttävät jotain kielimallia, niin se tarkoittaa sitä, että kielimallin omistajat saavat periaatteessa käsiinsä kaiken saman tiedon, mitä hakkeri saa tekemällä tietomurron. Yleensä länsimaisista tekoälyistä on poistettu ominaisuudet, joiden avullla siit...

  Linus Torvaldsin mukaan ketään ei pakoteta käyttämään tekoälyä Linuxin kehityksessä. Mutta samalla hänen mielestään tekoälyä olisi kehitettävä entisestään, vaikka se tällä hetkellä tekee niin sanottuja noloja virheitä. Kuitenkin tekoäly on periaatteessa yksi työkalu monien joukossa, ja sen takia me emme voi vain työntää päätämme pensaaseen, ja hokea että emme halua kuulla muuta kuin tekoälyyn tekemistä virheistä, joita tietenkin esitellään mielellään mediassa.  Tekoälyn tekemiä virheitä käydään yleensä läpi antaumuksella, mutta samalla unohdetaan että tekoälyn käyttö koodauksessa on oikeastaan ainoa mahdollisuus vastata tieturvaa koskeviin uhkiin. Eli jos järjestelmässä havaitaan puutteita, niin on minuuteista kiinni, että ehditäänkö tuo uhka tukkia. Eikä kukaan ehdi siinä ajassa tuottaa mitään toimivaa ratkaisua, jolla tietoturvauhkiin voidaan vastata. Sanotaan että vihamielinen tekoälyn käyttö voi laskea tuon reaktioajan todella alas. Joten sen takia tekoälyn käyttöä pitäi...

Sotatieteilijä Ilmari Käihkön kolumnin mukaan Hegseth haluaa muuttaa asevoimat tappokoneeksi. Hän eli Hegseth ajattelee että sotilas on kone, joka ei koskaan kyseenalaista yhtään mitään. Ja vaikka näemme tilanteen tietenkin USAn asevoiman ongelmana, niin samanlaisia ajatuksia esitellään välillä myös Suomessa. Tuon mallin mukaan sotilaan tehtävä ei ole ajatella vaan toimia. Hän ei saa edes ajatella mitään muuta kuin asevoimia, eli maamme tapauksessa puolustusvoimia. Kaikki mitä hän itsenäisesti tekee, ellei kyseessä ole nyrkkeily tai joku UFC ovat ajan haaskausta. Jos tässä viittaan otsikkoon, niin tuo ajattelu, että sotilas on robotti, joka ei koskaan kyseenalaista mitään, niin tuo ajattelu luo tilanteen, joka voi muuttua vaaralliseksi. Kautta historian on asevoimissa palveluun suhtauduttu ristiriitaisesti. Eli joidenkin ihmisten mielestä armeijassa palvelu on alentavaa. Eli on jotenkin "coolia" kun kykenee välttelemään tuota paikkaa.  Kun menet armeijaan, niin et tee mitään ...

  "Tietoturvayhtiö Passwork kertoo verkkosivuillaan, että ”yhtiö syntyi Suomessa”. Venäläisestä taustasta sivuilla ei sen sijaan mainita mitään. Kuva: Lasse Isokangas / Yle" (https://yle.fi/a/74-20236620) Kaikki mikä näyttää hyvältä ei olekaan ehkä niin kauhean hyvää. YLEn uutisissa oli juttu siitä, miten suomalaisena markkinoitu salasanapalvelu, Passwork olikin venäläisten omistama. Yhtiöllä on myös FSBn myöntämä toimilupa. Joten FSBn agenteilla on pääsy sen palvelimille, jos ne sijaitsevat Venäjällä. Tai siis voi olla että palvelu varmuuskopioi tietojaan Venäjällä sijaitseville palvelimille, jotka FSB käy sitten lukemassa.   Eli mitä tästä opimme? Se mitä palvelusta ei kerrota on usein vähintään yhtä tärkeää, kuin se mitä kerrotaan. Tiedusteluun tai vakoiluun kuuluu se, että ihmiset saadaan luottamaan vakoilijaan tai tässä tapauksessa vakoilijan työvälineeseen. Kun ajatellaan esimerkiksi tietojen kalastelua, niin silloin ideaalinen tapaus on sellainen, että vakooja saa ...

  Kuva: Poliisimuseon väärennetyn taiteen näyttelystä. Kuva on hyvin tasokas, mutta se on väärennös. Eli nimekkään taiteilijan nimi on väärennetty toisen maalarin nimen paikalle. Taideväärennösten tutkiminen on tärkeää, koska se on niin sanottua rahakasta rikollisuutta. Ja tuolla ehkä jonkun mielestä hyvinkin “viattomalla” rikollisuudella voidaan peittää esimerkiksi huume, sekä asekauppaa, ja muuta hyvin vakavaa rikollisuutta.  Joskus seinällä oleva taulu on asia, jolla osoitetaan kuulumista johonkin yhteisöön.  Väärennösten huono taso saa joskus aikaan ajatuksen siitä, että onko tuon toiminnan takana ehkä halu hankkia provenienssi-kaavakkeita haltuun. Mikäli arvioijalle toimitetaan tikku-ukkoja arvioitavaksi, niin onko tarkoitus hankkia aitoustodistusten kaavoja haltuun? Eli noiden kaavojen perusteella voidaan aitoustodistuksia eli proveniensseja tehtailla kotiateljessa.  Samalla kun puhumme esimerkiksi rikoksen ennaltaehkäisystä, niin meidän pitää muistaa se, että ...

Suomessa on noin 600 ihmistä kadoksissa. Osa löytyy joskus myöhemmin. Osa on kadonnut siksi, että he ovat esimerkiksi jossain todistajansuojelussa. Tai sitten osa vain päättää aloittaa alusta. Mutta kuitenkin katoamisen yhteydessä pitää muistaa se, että katoaminen ei välttämättä ole kenenkään mielestä kovin hyvä asia. Se että ihminen katoaa tietenkin jättää hänen läheisensä epävarmuuteen. Samoin epävarmuutta tuo sekin, että jos hän pakenee jotain, niin mistä takaa-ajajat tietävät, että tuo henkilö ei tule heitä vaanimaan. Mutta jokaisessa katoamisessa on jotain outoa. Mikäli henkilö haudataan jonkun tien alle oman autonsa sisällä, niin jo vaadittava kuoppa on melko iso.  Eli onko maamme teiden alle haudattu montakin autoa. Toisaalta jos pahoilla pojilla on käytössään hydraulinen puristin, jolla autoja puristetaan kuutioksi, niin silloin pahat pojat ovat voineet laittaa tuollaisen kuution oman auton perävaunuun, ja heittää sen vaikka johonkin masuuniin. Sillä tavalla sitten saadaan ...

Mitähän Samu Sirkka eli Pinocchio-nuken omatunto sanoisi, jos Pinocchio olisi suunnitellut nykyaikaisen työelämän. Nykyisen työelämän kuormittaminen on erittäin yleistä. Tehokkuutta mitataan siten, että kuinka paljon rahaa ihminen tuo yhtiölleen. Ja samalla tietenkin tehokkuuden mittariksi ei enää riitä työsuoritusten määrä. Tai hyväksyttyjen työsuoritusten prosentuaalisena osuutena. Siihen on liitetty se, kuinka paljon aikaa päivässä työntekijä viettää työpisteessään.  Jos työntekijä on poissa työpisteestään, niin hän on sitten suoraan sanottuna viettämässä tehotonta aikaa. Ja tehoton aika voidaan merkitä miinus ja tehokas aika eli aika jonka aikana henkilö tuo voittoa yritykselle plussalla. Jos henkilö on WCssä, niin se aika on miinusta. Ja jos hän on työpisteessään, niin se on plussaa. Ja jos plus-miinus tilasto on sitten kovin miinusmerkkinen, niin se merkitsee potkuja.  Kun ihmistä kuormitetaan jatkuvasti, niin seurauksena on jossain vaiheessa murtuminen. Jos se että teke...