Tekoäly ja sota





Tässä heti aluksi haluan sanoa pari asiaa roboteista. Robotit ovat jo nyt osa taistelukenttää. Niiden tehokkuutta ja kykyä itsenäiseen toimintaan tullaan lisäämään. Haluamme sitä tai emme. Dronen nopea kehityskaari aiheuttaa sen, että se mikä toimi kaksi kuukautta sitten voi olla  vanhentunutta huomenna. Takkien kohdalla voidaan sanoa, että ne ehkä tulevaisuudessa varustetaan EMP- tai laseraseisiin perustuvilla suojalaitteilla. Eli ehkä tulevaisuuden takin ympärillä on mikroaallon muodostama kupoli, jonka tehtävä on suojata tankkeja droneilta. 

Tekoälyn ohjaamien robottien kohdalla ongelma on siinä, että nuo robotit ovat yhteydessä kokonaisuuteen. Eli jos ihminen tuhoaa yhden roboteista, niin tuo toiminta kouluttaa tekoälyä vastaamaan torjuntaan. Mikäli haluamme taistella robottien massa-armeijaa vastaan, niin meidän pitää estää noiden robottien kommunikaatio. Tai sitten kohtaamme pahimman painajaisemme, eli Skynet-tietokoneen joka oppii kaiken aikaa siitä, mitä teemme sitä vastaan. 

Pahimmassa tapauksessa tekoälymme kääntyy meitä vastaan. Tekoälyn kohdalla vihollinen voi esimerkiksi ohjelmoida tekoälyä hyökkäämään omia vastaan siten, että se määrittelee omat joukot, siis ne joita tekoälyn pitäisi palvella vihollisiksi. Jos tekoälyn koulutus tapahtuu esimerkiksi kuvien avulla, voi vihollinen sujauttaa mukaan kuvia, jotka esitteävät omia joukkoja. Ja sitten tekoäly hyökkää omien kimppuun. 

Tekoäly tekee vain sitä mitä käsketään. Se ei itse ajattele. Joten jos tekoälylle näytetään kuvaa omista sotilaista, tai siviileistä ja heidät merkitään vihollisiksi, niin se myös kohtelee heitä vihollisena. 

Se että haluamme uskoa tähän väitteeseen, jonka mukaan "”LAWS-järjestelmät (suom. tappavat autonomiset asejärjestelmät) eivät kykene sääliin, mutta eivät myöskään Butshan kaltaisten verilöylyjen silmittömään raivoon tai vaikkapa etnisesti motivoituneeseen puhdistukseen.”(iltasanomat) on toiveajattelua. Siis nämä itsenäiseen toimintaan kykenevät autonomiset järjestelmät kykenevät niihin asioihin, joihin niiden ohjaajat ja ohjelmoijat niiden haluavat pystyvän. Ja tietenkin myös esimerkiksi etniset puhdistukset kyllä sujuvat robottien avulla aivan samalla tavalla kuin ihmisten avulla. Dronet voidaan varustaa esimerkiksi kemiallisilla taistelukärjillä. Ja niitä voidaan käyttää myös oman opposition sekä hallituksen vastustajien terrorisointiin. Eli vaikka Kremlin muurien takana voi olla asemissa droneprvia, jotka hyökkäävät esimerkiksi mielenosoittajien kimppuun. 

Tekoälyn ohjaamat asejärjestelmät ovat sellaisia, että niitä verrataan joskus maamiinoihin. 

Maamiinat eivät valikoi kohteitaan, ja siksi ne ovat olleet välillä kiellettyjä. Merimiinat eivät myöskään valikoi kohteitaan, ja ne ovat kuitenkin olleet aina sallittuja. Mutta siis tekoälyn ohjaamat asejärjestelmät eivät itse ajattele. Ne eivät siis itse päätä siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin. Päätöksen tuosta toiminnasta tekee aina ihminen. Ihminen siis määrittelee sen, mitä drone tekee. Ja lähettää sen operaatioon. Mutta onko tuo sitten sitä ihmisen vai koneen päätösvaltaa? Tekeekö kone päätöksen vai tekeekö sen ihminen, joka ehkä operaation aluksi painaa sitä "kuuluisaa punaista nappia", ja lähettää dronet ja ohjukset matkaan. Ja mikä on dronen ja risteilyohjuksen ero? Onko tuo ero siinä, että dronen valmistaa Ukraina ja ohjuksen jolku NATO-maa?

Jos ajatellaan että droneparvi operoi vihollisen päällä, niin silloin voidaan toimia siten, että yksi droneista ottaa kuvan kohteista. Eli operaattori merkitsee sallitut kohteet ja sitten parvi käy päälle. Tuolloin voidaan miettiä sitäkin, että onko tämä sitten autonomista toimintaa? Vai onko ihminen antanut käskyn hyökätä? Eli onko siinäkin tapauksessa kyseessä autonominen asejärjestelmä, että operaattori lataa kohteen kuvan dronen tietokoneeseen. Ja sitten painaa "fire"- nappia. Tämän jälkeen drone siis etsiytyy automaattisesti kohteeseensa. Onko kyseessä tekoälyn vai ihmisen määräys? Siis lentäähän perinteinen risteilyohjus kohteeseensa ilman ihmisen apua, jos sen käyttäjä asettaa kohteen, ja painaa "fire" nappia. 

Robotti ei tee mitään, mitä sen ohjelmisto ei salli sen tekevän. Virhe esimerkiksi tulenjohtotietokoneen ohjelmistossa saa robotin tekemään asioita, joita sen ei pitäisi tehdä. Samoin robotti voidaan oikeasti ohjelmoida väärin, ja silloin se voi hyökätä jotain muuta vastaan, kuin mitä sen piti hyökätä. Eli robotit eivät suoraan takaa sitä, että tulitusta ei kohdenneta siviileihin. Sodankäynti on merkillistä toimintaa. Sen ydinajatus on siinä, että vastapuolen taisteluvoima tuhotaan tai siis vastustaja tuhotaan. Tai vastustaja tuhoaa oman puolen. Robotit tuovat oman lisänsä taistelukentälle. Mutta periaatteessa ne ovat siis "vain" uusi ulottuvuus. Monet ihmiset ovat syystä järkyttyneitä siitä, miten dronet ovat muuttuneet terrori-aseiksi. Tuolloin tietenkin unohdetaan se, että dronen käyttäjä on vastuussa siitä, mitä drone tekee.

 Samoin panssarimies on vastuussa siitä, mitä hänen panssarivaununsa tekee. Sama vastuukysymys koskee tietenkin myös esimerkiksi tarkka-ampujia sekä kaikkia muitakin sotilaita. Siis kuka kantaa vastuun jos sotilas ampuu aseetonta siviiliä? Sotilaan asianajaja sanoo tässä vaiheessa, että kohde on ollut esimerkiksi savun peitossa. Eli ampuja ei ehkä ole nähnyt kohdetta kunnolla. Ja tuo sama asia voidaan tietenkin siirtää myös koskemaan droneja. Mikäli kohde näkyy huonosti, niin silloin dronella pitää olla ohjelmointi, joka tekee mahdolliseksi sen, että drone voi tarkastaa sen, että onko kohteella asetta tai ei? Mutta jos tuo ohjelmointi on liian täsmällistä, niin vastapuolen sotilas saattaa pelastua siksi, että hän on laskenut kiväärinsä maahan, ja peittänyt sen ehkä huovalla. 



Mikäli isku on näin helppo estää, niin silloin drone on hyödytön. 

Siis tällaiset asiat tietenkin vaativat sellaista pohdintaa, joka ei ehkä ole kaikkein terveintä. Drone on uusi ulottuvuus. Se pitää Venäjän poissa Ukrainasta. Mutta samalla se on uusi ulottuvuus tiedusteluun, rikollisuuteen sekä terrorismiin. Me kaikki haluamme tehdä hyviä asioita. Mutta joskus vain emme voi tehdä kuten haluaisimme. 80% Ukrainan rintaman tappioista on dronejen tekemiä. Ja kuten varmaan tiedämme, niin pienet valtiot hyötyvät droneista eniten. Dronet kyllä voidaan pudottaa EMP järjestelmillä. 

Mutta sitten kohtaamme kolikon toisen puolen. Drone on ase siinä missä kivääri tai pistooli. Ja samalla tavalla kuin kysymme miksi meillä on armeija, niin voidaan kysyä, miksi meillä on aseistettu poliisi? Syy tähän on siksi että poliisia kunnioitettaisiin. Ase on pelote jolla ennaltaehkäistään väkivaltaa. Samalla tavalla dronet tuovat uuden ulottuvuuden pelotteeseen. Dronejen kehitystä halutaan säädellä. Tekoälyn ohjaamia asejärjestelmiä halutaan rajoittaa tai jopa kieltää. Mutta samalla meidän pitää muistaa yksi asia. Asevoimien tarkoitus on pelottaa. Niiden tehtävä on estää vihollisen tulo maahamme. Ja siksi nuo aseet ovat osa sitä, mitä kutsutaan "tarpeelliseksi pahuudeksi" (Necessary evil). 

Ilman tehokkaita järjestelmiä emme kykene puolustautumaan esimerkiksi vihamielistä hyökkääjää vastaan, jolla on moninkertainen ylivoima. Juuri dronet ja tulevat robottiaseet vievät suurilta valtioilta niiden ylivoiman. Ja juuri se asia meidän pitäisi ottaa huomioon. Suuret valtiot lukevat mielellään pelikirjoja ja kansainvälistä lakia hiukan omaperäisesti. Se että niillä on miljoona-armeijat on ennen pitänyt suun mukavasti supussa. Mutta automatisoitujen dronejen takia tilanne on muuttumassa. 

Mutta dronet ovat väline joka on tehokas kaikkien käsissä. Siis kun droneja kehitetään, niin ne ovat tehokkaita myös vihollisten käsissä. Joten maailma ei ole kovin yksinkertainen paikka. Droneja kehitetään kaikissa maissa siksi, että tällä hetkellä ne ovat ainakin toiseksi parhaita aseita. Armeija ilman aseita on pelkää paperia. Kansainväliset sopimukset ovat pelkkää paperia, jos niitä ei kukaan viitsi valvoa. Ja jos tuo valvonta havaitsee rikkeitä, niin miten tuohon rikkeeseen sitten puututaan? Jos rikkeistä ei ole seurauksia, niin kukaan tuskin lakeja noudattaa. 

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012071334.html


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oikeus abstraktiona: eli laki palvelee aina jotain tiettyä tahoa tai tarkoitusta.

Kiina ja Venäjä ovat aina lännen edellä tekoälyn sotilaalliseen käyttöön liittyvissä projekteissa