Grönlannin mineraaleista sekä Grönlannin laista saattaa löytyä vastaus Trumpin käytökseen.

Donald Trump on median mukaan kiihdyttänyt Grönlantia koskevia uhkaaviksi tulkittavia lausuntojaan. Se mikä Grönlannin tilanteesta tekee sellaisen kuin se on, on se että tuon saaren maaperässä on paljon niin sanottuja harvinaisia maametalleja. Tuo harvinaisten maametallien esiintyminen tietenkin on asia, mikä on tärkeää, mutta samalla tuon Grönlannin kohdalla harvinaisten maametallien lisäksi tuon saaren maaperässä on myös Uraania, minkä louhiminen on Grönlannin lain mukaan kiellettyä. Tuo uraani on erittäin tärkeä osa kansainvälistä politiikkaa, koska siitä valmistetaan ydinreaktoreissa plutoniumia, mikä sitten voidaan rikastaa ydinaseiden valmistamiseen. Uraani on maailman himoituin alkuaine, ja juuri uraani saattaa olla syynä Trumpin lausuntoihin. Washingtonissa ajatellaan asioista pitkälti samalla tavalla kuin Moskovassa. 

Eli jos USA pääsee suoraan hallitsemaan noita uraanikenttiä, niin ne ovat silloin poissa jonkun toisen omistuksesta. Ja juuri uraani on avainasemassa erityisesti ydinaseiden valmistamisessa. Vuodesta 1945 lähtien on USAn puolustus nojannut vahvasti ydinaseiden avulla luotuun pelotteeseen. Alkujaan tuo uraani jota tarvitaan reaktoreissa tuotiin Kanadasta. Kun puhutaan uraanista, niin tuon metallin tai mineraalin tuoma lisä-arvo maailmanpolitiikassa on huomioitu myös Afrikassa. 

Toinen asia on sitten se, että voidakseen oikeasti hyödyntää noita niin sanottuja harvinaisia maametalleja, täytyy länsimaihin rakentaa sellaisia laitoksia, että ne kykenevät erottamaan harvinaiset maametallit muista metalleista. Kaikkein paras erotin voisi olla niin sanottu sentrifugierotus, jota käytetään myös uraanimalmin rikastamiseen. Sentrifugierotin erottaa alkuaineet toisistaan keskipakoisvoiman avulla. Toisaalta jos noita laitoksia rakennetaan jonnekin, niin samojen laitosten avulla voidaan rikastaa uraania tai plutoniumia. 

Uraaniesiintymien ehtyminen tekee tietenkin kannattavaksi myös köyhempien esiintymien hyödyntäminen kannattaa paremmin kuin ennen. Ja juuri uraani on maailman halutuin kauppatavara. Toinen asia, mikä sitten aiheuttaa ongelmia on uraanin erityisasema juuri aseteollisuudessa. Jos katsomme listaa maailman johtavista uraanin tuottajista, niin huomaamme sen, että huomattava osa noista listan kärkimaista kuuluu Bricksiin. Eli demokratioita kymmenen uraanintuottajamaan kärkijoukossa on Australia sijalla yksi ja Kanada sijalla 3. USA on sijalla 13. Se että uraanivaroista suuri osa sijaitsee autokratioissa aiheuttaa poliittisia ongelmia niiden ostamiselle. 

Maailman uraanivarojen jakautuminen maittain. Listan lopun voitte lukea: 

https://worldpopulationreview.com/country-rankings/uranium-reserves-by-country

Kuitenkin jos noita harvinaisia maametalleja ei voida länsimaissa jalostaa, tai edes erottaa malmista, niin silloin Kiina voi pitää länttä erittäin kovassa niskalenkissä. Joten päästäkseen eroon Kiina-riippuvuudesta pitäisi Trumpin hankkia käyttöönsä tuollainen laitos joka kykenee jalostamaan harvinaisia maametalleja. Toinen asia mikä sitten tietenkin on tärkeää on se, että myös esimerkiksi neptuniumia voidaan samalla tavalla jalostaa kuin plutoniumia sekä uraania. Neptunium on periaatteessa ydinjätettä, mutta kuitenkin tuota alkuainetta tai sen isotooppeja voidaan samalla tavalla jalostaa sentrifugilla, jollaisia käytetään esimerkiksi halkeamiskelpoisten isotooppien erottamiseen uraanimalmista. 

Eli tuon takia myös neptuniumista valmistettu ydinase olisi mahdollisesti hyvinkin helposti valmistettavissa. Kun sitten ajatellaan esimerkiksi sitä, miten Moskovassa sekä Pekingissä ajatellaan asioista, niin tietenkin noiden maiden etu olisi se, että myös Grönlannin luonnonvarat päätyisivät niiden kontrolliin. Tuolloin tietenkin ongelma on siinä, että Grönlanti on kaukana Kiinasta, ja Venäjällä ei tällä hetkellä liene halua tai resursseja aloitta operaatiota Grönlannissa. Mutta samalla tietenkin esimerkiksi Kiina voi omien kaivosyhtiöidensä kautta pyrkiä tuomaan omia installaatioitaan Grönlantiin. Eli periaatteessa on mahdollista, että Kiinan kaltainen valtio käyttää omistamaansa yhtiötä ja perustaa kaivoksen lisäksi esimerkiksi tiedusteluaseman johonkin maahan. Kiinan kohdalla ongelma on siinä, että nuo henkilöt jotka lähtevät Grönlantiin ovat kaukana Pekingin valvonnasta. He voivat silloin päästä käsiksi tietoon, jota Peking ei heidän sallisi saada käsiinsä. 

Eli jos todella asiaa katsotaan supervaltojen silmin, niin ne luonnonvarat, jotka päätyvät esimerkiksi Trumpin tai Pekingin käsiin ovat poissa muiden supervaltojen varastoista. Tuo luonnonvarojen hallintaan ottaminen voi tapahtua esimerkiksi ostamalla oikeudet tuohon malmiin, tai sitten ottaa Grönlanti sotilaallisesti hallintaan. Mutta Grönlannin laki voi olla tuossa ensimmäisessä tapauksessa ongelma. Nimittäin Grönlannin infrastruktuuri tarvitsee rahaa. Ja vaikka sanotaan että esimerkiksi uraanimineraalien pitoisuus on alhainen, niin silloin tietenkin meidän pitää muistaa sekin, että olemassa olevat uraanikaivokset ovat ehtymässä. Ja sen takia myös alhaisen uraanipitoisuuden omaava malmi on silloin myös taloudellisesti kannattavampaa. 

Vaikka länsimaissa ei ole olemassa laitoksia, joiden avulla voidaan noita harvinaisia maametalleja jalostaa, niin tietenkin sellainen pitäisi olla käytettävissä. Muuten Trump joutuu suoraan viemään tuon malmin Kiinaan, jossa se jalostetaan. Tuo tapa toimia lisäisi USAn riippuvuutta Kiinasta. Eli miksi tuollaista mahdollisesti sentrifugiteknologiaa käyttävää laitosta ei voida rakentaa esimerkiksi Eurooppaan? Tai ehkä me haluamme sitten sitä tilannetta, että Trump joka on riippuvainen Kiinasta tuoduista raaka-aineista purkaa meihin kiukkuaan. 

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/0222dd1f-13e2-4e48-ab4d-bed672555ef6

https://worldpopulationreview.com/country-rankings/uranium-reserves-by-country

https://en.wikipedia.org/wiki/BRICS