Ketä hyödyttää alhainen rahan arvo?

Kun ajatellaan rahan arvoa, niin silloin kohtaamme tilanteen, missä puhutaan valuutan arvosta. Valuutan ulkoisen arvon laskeminen sekä vahva sisäinen arvo ovat asioita, jotka hyödyttävät eritysesti vientiyrityksiä. Vahva ulkoinen arvo on asia, mikä hyödyttää taas tuontiyrityksiä. Mutta ketä hyödyttää se, että valuutan ulkoinen että sisäinen arvo ovat molemmat alahaalla? Sitä jolla on paljon suuren luokan valuuttavarantoja. Tuollainen henkilö voi kotiuttaa tai siirtää nuo varat suoraan kotimaahansa, sekä sitten ostella mitä hän haluaa ostaa. Valuutan arvo riippuu siitä, miten paljon valuuttaa on markkinoilla. Valuutan määrä makkinoilla vaikuttaa sen arvoon. Jos valtion talouteen luotetaan, niin rahaa myydään ulkomaille. Ja sen jälkeen rahaa on sitten vähemmän markkinoilla, mikä nostaa sen arvoa. Jos rahaa lasketaan liikkeelle holtittomasti, niin se aiheuttaa voimakkaan inflaation. 

Jos sitten puhutaan ulkomaisten pankkien harjoittamista tukiostoista, niin oikeastaan noiden ulkomaisten keskuspankkien vaikutusmahdollisuudet tähän toimintaan ovat rajalliset. Mikään ei estä liikepankkeja eli yksityisesti omistettuja rahoituslaitoksia tai jopa yksityisiä, muiden kuin rahoitusalalla toimivia yrityksiä ostamasta rahaa pois markkinoilta. Tuo asia sitten voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi talouden valtio-ohjauksen kannalta. Liikepankkien sekä muiden yksityisten toimijoiden kyky vaikuttaa esimerkiksi pienten valtioiden talouteen on erittäin suuri. Pienen talouden horjutus voi tapahtua yksinkertaisesti siten, että joku ostaa ja myy tuon pienen talouden rahaa. 

Samalla tavalla myös esimerkiksi valtion maine hyvänä matkailumaana saattaa olla asia, mikä vaikuttaa valtion talouteen enemmän kuin kukaan edes uskaltaa arvata. Siis yksittäinen toimija ei ehkä kykene vaikuttamaan suuren talouden, kuten EUn valuuttaan kovinkaan paljon. Mutta pienistä puroista syntyy valtavia virtoja. Joten jos suuri määrä ihmisiä ostaa jotain valuuttaa, niin nuo rahat ovat sitten noiden ihmisten käytössä. Jos ajatellaan tilannetta, että suuri määrä ulkomaille ostettua valuuttaa päätyy sitten yllättäen merkkinoille, niin se sitten saa aikaan tilanteen, jossa rahan arvo alkaa laskea. Joten tietenkin ensimmäinen ajatus on se, että tuo asia estetään siten, että yksityisten toimijoiden kykyä tai oikeutta ostaa tuon alueen valuuttaa rajoitetaan. Mutta kun rahaa on myyty ulkomaille, niin samalla se nostaa valuutan arvoa. 

Mutta samalla ne ovat poissa tuota valuuttaa hallinnoivan keskuspankin valvonnasta, mikä tekee tuosta rahasta myös jollain tavalla ongelmallisen. Eli jos tuota rahaa siirretään pois keskuspankin valvonnasta, niin sitä voidaan kasata jonnekin tileille. Tuo tarkoittaa sitä, että esimerkiksi turistit, jotka ovat käyneet jossain maassa vaihtavat jäljelle jääneet rahat takaisin oman maansa tai alueensa valuutaksi. Nuo valuutan vaihdot voidaan tehdä joko pankissa tai sitten jossain yksityisessä rahanvaihtokonttorissa. Ja se että ihmiset valitsevat heille itselleen edullisia vaihtokursseja, niin se sitten saa aikaan sen, että rahaa kasaantuu tiettyjen yhtiöiden tileille. 

Rahaa voi kasaantua erittäin paljon tuollaisten yhtiöiden tileille, ja jos niitä sitten lähdetään suuressa hädässä myymään, eli palauttamaan tuon alkuperäisen maan alueelle, niin se saattaa aiheuttaa suuren luokan ongelmia. Eli jos valtava määrä valuuttaa palaa aivan yllättäen jonnekin valtioon, niin se sitten saa aikaan tilanteen, jossa joku saattaa alkaa kotiuttaa esimerkiksi valuuttalainoja. Eli nuo toimijat sitten maksavat esimerkiksi dollarilla ostetut lainat takaisin, ja se palauttaa valtavasti rahaa Fedin eli USAn keskuspankin tileille. Se saatetaan tulkita merkiksi siitä, että valtiossa on paniikki. Ja se saattaa aiheuttaa ketjureaktion jossa esimerkiksi juuri dollareita myydään aivan holtittomasti.