Periaatteessa kaikki valtiot ovat ulkoisten vihollisten "perustamia"
Suurin osa maailman valtioista on yhdistynyt ulkoisen uhan pakottamina. Esimerkiksi Kalmarin Unioni syntyi siksi, että Pohjolan oli pakko yhdistyä Novgrodilaisten ryöstöretkiä vastaan. Siis noin ajateltiin varmaan Suomessa. Mutta Kalmarin Unioni soti myös Hansaliittoa vastaan. Eli se oli perustettu oikeastaan suojelemaan Skandinaviaa sekä tiettyjä muita alueita ulkoista hyökkääjää vastaan.
Kun uhka on suuri, niin silloin pitää omat huolet unohtaa, ja ryhtyä puhaltamaan yhteiseen hiileen. Ja ehkä tällä hetkellä kun Tanskaa ja muita Pohjoismaita uhataan kahdelta suunnalta, niin meidän kannattaisi ehkä muistella myös Kalmarin Unionia, tuota kaukaisessa historiassa ollutta sotaliittoa, joka kerran yhdisti Pohjolan yhden yhteisen lipun alle. Mutta myöhemmin tuo unioni tuhoutui siksi, että ihmiset eivät kokeneet sitä tarpeelliseksi. Mutta mitä jos me voisimme ehkä elvyttää tuon vanhan ajatuksen siitä yhteisestä edusta, jota Kalmarin unioni oli luotu ajamaan. Kalmarin unioni päättyi siksi, että tietyt kuninkaat lähtivät liikaa ajamaan omaa etuaan.
Kristian II oli viimeinen unionikuningas, ja hänen kovat otteensa olivat liikaa esimerkiksi Ruotsalaisille, jotka nostivat sitten Kustaa Vaasan maan kuninkaaksi. Syy miksi Unioni kaatui johtui siitä, että Tanskassa asuva unionikuningas ei kokenut esimerkiksi Novgrodia samalla tavalla uhaksi itselleen kuin varsikin nykyisessä Suomessa asunut väestö. Eli koska Tanskassa ei pantu tikkua ristiin noiden itäisten asioiden takia, niin Ruotsalaiset halusivat irtautua unionista. Ja viimeinen naula unionin arkkuun oli Kristian IIn toimeenpanema Tukholman verilöyly.
Ja ehkä NATO voi kokea saman kohtalon, minkä koki yksi aikansa voimakkaimmista liitoista. Sota ei Kalmarin unionia hajottanut, vaan sen hajotti hallitsijoiden ahneus. Tai oikeammin se, että hallitsijat eivät halunneet luopua omista asemistaan. Eli periaatteessa jokainen voimakas liittouma on hajonnut siksi, että ihmiset eivät ole nähneet noiden liittojen merkitystä. Muinaisen antiikin Kreikan hävitti se, että kaupunkivaltiot alkoivat sotia toisiaan vastaan. Ja kun kaupunkivaltiot olivat toistensa kurkussa, niin Makedonia saattoi käyttää tilaisuutta hyväkseen, ja korjata potin. Mikäli NATO hajoaa koska sen johtajat ovat toistensa kurkussa, niin joku valtio voi käyttää silloin tilaisuutta hyväkseen.
Sanotaan että ulkoinen vihollinen yhdistää, ja esimerkiksi voidaan sanoa suoraan, että ilman Karthagoa sekä sen sotapäällikköä Hannibal Barkaa ei Rooma olisi kyennyt hankkimaan liittolaisia, joiden avulla se kohosi Italian niemimaan vahvimmaksi valtioksi. Sitä ennen Kreikan kaupunkivaltiot yhdistivät voimansa saadakseen Persialaiset karkotettua maastaan. Eli se että valtiot yhdistyvät tarvitaan tahtoa, ja tarvitaan sitä asennetta, että kukaan ei voi missään liittoumassa vain saada. Vaan liittoumissa kaikkien pitää myös kyetä antamaan jotain. Ja se voi olla hyvin vaikeaa. Mutta samalla meidän pitää muistaa se, että Washington on kaukana Helsingistä.
Eikä Trumpin sanaan voida luottaa. Joten meidän pitää ryhtyä kehittämään sitä mallia eurooppalaisesta puolustuksesta, että sitä voidaan kunnioittaa myös kaikkein voimakkaimmissa maissa. Jos haluamme levittää ympäri maailmaa sellaisia arvoja, joita itse olemme tottuneet ja haluamme puolustaa, niin silloin EUn ja sen jäsenmaiden pitäisi kyetä tarjoamaan sellaista turvaa ja osaamista, että myös muut maat uskaltavat tukeutua EUhun. Me voimme aina ostaa aseita USAsta, sanoa että "Donald Pakotti", ja sitten taas olla rähmällään jonkun edessä. Tai sitten me voimme itse lähteä rakentamaan sellaista mallia, jossa huomioidaan myös Eurooppaa sekä meitä, jotka satumme asumaan jossain Venäjän etupihalla.
Ilman idästä ja lännestä tulevaa uhkaa ei rautakansleri Otto von Bismarck olisi kyennyt yhdistämään saksalaisia valtioita Saksan liitoksi. Eli onnistuisiko Euroopan yhdistyä siksi, että se joutuu Trumpin sekä Putinin puristukseen. Saksa yhdistyi ulkoisten vihollisten puristuksessa. Tuossa maassa pelättiin, että Ranska sekä Venäjä ottaisivat yhteen, ja taistelut käydään Saksan maaperällä. Tuon pelon edessä rautakansleri eli Preussin puolustusministeri kykeni yhdistämään saksalaiset valtiot yhden lipun alle.
Ja seurauksena Preussin kuningas Wilhelm I kruunattiin Saksan keisariksi vuonna 1871. Eli jos me sitten ajattelemme sitä, miten uhkaava tilanne tällä hetkellä on, niin meidän pitää ryhtyä rakentamaan sellaista puolustuksen mallia, jossa myös otetaan huomioon sekin mahdollisuus, että USA jättää Euroopan. Tai mahdollisesti kehittää jonkun liiton Putinin kanssa.
Me voimme aina tietenkin sitoa itseämme kaikkiin muihin valtioihin tai alueisiin. Tai sitten me voimme miettiä sitä, minkä hinnan me siitä sitten maksamme. Se että EU ei kykene tarjoamaan uskottavia takuita esimerkiksi Väli-Amerikan maille ajaa niitä USAn tai Kiinan kylkeen. Me varmaan olemme nähneet mitä kaikkea noissa maissa tehdään, mutta samalla myös sitten kohtaamme tilanteen, missä meillä on täysi mahdollisuus ottaa uusi ja suurempi rooli maailmanlaajuisella shakkilaudalla.
Kun Trump asettaa itsensä sekä oman lähipiirinsä edun USAn yhteisen edun edelle, niin EU voi silloin tarjota mahdollisuutta irtautua Trumpista. Meillä vain pitää olla tahtoa tehdä noita päätöksiä. Dollarit ovat asia, mikä saa Trumpin toimimaan. Hän varmaan osaa todella hienosti kertoa muulle maailmalle mitä hän milloinkin sattuu haluamaan. Se että hänelle sanotaan että "ei" ei varmaan ole hänestä mukavaa kuultavaa.
Mutta meidän pitää muistaa se, että Venäjä ei tällä hetkellä ole mitenkään ainoa ja pahin uhka Euroopalle. Tuo uhka saattaa tulla Venäjän takaa kaukaa Idästä.
Kiinan ja Pohjois Korean vaikutusvalta maailmassa on kasvamassa. Emmekä me ole valmiina. Uudet aseet aiheuttavat sen, että myöskään USA ei ehkä edes kykene suojaamaan liittolaisiaan samalla tavalla kuin se kykeni suojelemaan tai auttamaan liittolaisiaan joskus kauan sitten 1980-luvulla.
Me emme enää voi niin vain sivuuttaa Kauko-Itää, kun me puhumme Euroopan turvallisuudesta. Pohjois Korean ohjukset kantavat vallan mainiosti myös Eurooppaan. Ja se että Kim Jong un on noita ohjuksia päässyt rakentamaan ei ole mitenkään kovin mukava ajatus. Siis voidaan kysyä, että kuka vetelee Kim Jong unin naruista.
Siis tällä hetkellä Kiina ei ole enää mikään virtuaalinen, kaukainen valtio josta ei tarvitse välittää. Kiinalla on tällä hetkellä voimakkaita pitkälle kantavia asejärjestelmiä, mutta samalla myös intressejä ja tahtoa päästä samaan asemaan, kuin mitä Neuvostoliitolla oli 1990-luvulla. Eli unelma Kiinasta globaalina toimijana sekä Neuvostoliiton veroisena auktoriteettina elää varmasti tällä hetkellä Pekingin miesten mielessä. Se että asumme Euroopassa ei tee tästä alueesta mitenkään sellaista, että Kiina ei voisi mitään täältä haluta. Nykyaikaisille ydinaseille matka Kiinasta Venäjän yli Eurooppaan ei ole mitenkään mahdoton asia. Kiinan laivasto on harjoitellut Itämerellä, joten myös Kiinan ja Pohjois Korean roolit voivat kasvaa uusiin mittoihin.
Kun joukko valtioita räyhää toisilleen, niin se sitten saa aikaan mahdollisuuden sille, että joku kaukainen idän valtio kerää koko potin itselleen. Tuo kaukainen idän valtio ei ehkä ole Kiina vaan myös Intia on pyrkinyt kehittämään omaa arvovaltaansa maailmalla. Eli kun kaikkien muiden huomio kääntyy pois Kiinasta, niin silloin edessä voi olla tilanne, missä Kiina tai Intia alkavat korjata pottia, joka jää noilta suurilta egoilta huomaamatta. Aivan samalla tavalla kuin USAlle, niin ydinsukellusveneet antavat myös Kiinalle rajoittamattoman iskukyvyn. Eli myös kiinalaiset sukellusveneet voivat partioida polaarisen jääpeitteen alla.
https://www.theinternationalprism.com/north-korea-back-at-long-range-testing-what-does-the-successful-test-firing-of-hwasong-17-means-for-the-world/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalmarin_unioni
Kommentit
Lähetä kommentti