Syntyvyyden lasku on ongelma myös Kiinan kansantasavallalle.
Kiinan kansantasavalta on ainakin ennen ollut maailman väkirikkain maa. Mutta tällä hetkellä tuo valtio ilmeisesti painii saman ongelman kanssa kuin muutkin maat. Nimittäin syntyvyys tuossa maassa on alhaisin kautta aikojen. Tuo alhainen syntyvyys tietenkin pienentää nuoria ikäluokkia, mutta samalla se aiheuttaa ongelmia erityisesti sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen sekä eläkkeiden maksuissa.
Se että valtio on valtava, ja sen väkiluku on todella suuri, ei tarkoita ettei sen alhaisesta syntyvyydestä tule ongelmia, koska nuorten ikäluokkien koko suhteessa vanhempiin ikäluokkiin on supistunut. Kiinan kansantasavalta ei ole oikeastaan samanlainen kuin Suomi, mutta kuitenkin myös siellä pitää olla rahaa sekä halua kustantaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Kiinan talousihme sekä esimerkiksi Kiinan kansanarmeija ovat pitkälti rakennettu sen varaan, että Kiinassa on aina kysyntää tuotteille sekä miehiä aina tarjolla erilaisiin tehtäviin.
Ideologisista sekä kulttuurillisista syistä Kiinan kansantasavalta ei kykene samalla tavalla rekrytoimaan ulkomaista työvoimaa kuin Suomi.
Mutta kuten tiedämme, niin Kiinan kansantasavalta on pitkälle viety autokratia, jossa sananvapautta sekä muita vastaavia asioita rajoitetaan voimakkaasti. Kiinan valtion erittäin tarkka sensuuri sekä opposition tukahduttaminen saavat aikaan sen, että Kiinassa on väestön kokoon nähden paljon suuremmat poliisivoimat kuin esimerkiksi Suomessa, ja myös poliisi- ja valvontajärjestelmät vaativat työntekijöitä. Se että esimerkiksi kansanarmeija kokeilee robottien käyttöä taistelutehtävissä aiheuttaa sen, että tuon organisaation miehistön tarve vähenee. Kiinan kansanarmeijan sekä muiden organisaation automatisointi tuo ongelman nimeltään vapaa-aika tuohon organisaatioon sekä Kiinan yhteiskuntaan.
Nimittäin jos Kiinaan syntyy niin sanottu joutilaiden, vihaisten miesten joukko, niin silloin tuossa joukossa alkaa kiertää sellaisia juttuja, joita valtion johto ei voi sietää. Juuri joutilaiden nuorten miesten joukko sai aikaan sen, että eurooppalaiset valtiot alkoivat hankkia siirtomaita. Noissa olutta nauttivissa sekä pitkin päivää kapakoissa istuvien miesten joukossa alkoi kiertää ajatuksia, jotka koettiin olevan vahingollisia yhteiskunnalle. Siirtomaat olivat paikkoja, jonne nuo joutilaat hulttiot voitiin siirtää, ja tietenkään heidän ajatuksensa eivät olleet mitenkään soveliaita muiden korville.
Kiinassa noudatetaan periaatteessa sellaista kommunistista filosofiaa, että valtiossa pitää olla 100% työllisyys. Tuo tapa pitää ihmiset tehokkaasti poissa sellaisten vahingollisten ajatusten parista, jotka valtion johto haluaa vaimentaa. Eli esimerkiksi naapureiden salaperäiset katoamiset, sen jälkeen kun he ovat keskustelleet Tiananmen, eli Taivaallisen rauhan aukion tapahtumista vuonna 1989. Jos työt siirtyvät roboteille, niin työpaikoille ilmestyy vapaa-aikaa. Ja tuo vapaa-aika aiheuttaa usein sen, että joku alkaa keskustella asioista, joista ei pitäisi keskustella.
Kiinassa on pitkän aikaa ollut voimassa niin sanottu yhden lapsen politiikka. Tuon politiikan avulla on tuon valtavan maan syntyvyyttä saatu rajoitettua. Mutta samalla myös nuorten ikäluokkien koko suhteessa vanhempiin ikäluokkiin on pienentynyt, kuten olen aikaisemmin kirjoittanut. Se että sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole ainoa asia, mihin pitäisi saada työvoimaa on tietenkin myös ongelmallista. Eli Kiinan valtava infrastruktuuri vaatii paljon työläisiä. Kiinassa on myös sellainen sosialistinen näkemys, että oikeastaan mitään muuta kuin mitä käsketään ei saa opiskella.
Toinen ulkomaisten työntekijöiden rekrytointia vaikeuttava asia on sensuuri. Mikäli ulkomaalaisten epäillään pitäneen esimerkiksi blogia, joka ei miellytä Kiinan johtoa, niin silloin he eivät saa viisumia. Samoin Kiinan kohdalla on tietenkin olemassa kielimuuri. Ulkomaalaisten on todella vaikeaa opiskella tuota kieltä. Eli vaikka Kiina on yksi maailman puhutuimmista kielistä, niin sen puhujista suurin osa on kiinalaisia. Ja ulkomaille muuttaneen tai ulkomailla syntyneen kiinalaisen on ehkä hyvinkin vaikeaa, jos ei mahdotonta palata tuohon maahan, josta hän tai hänen vanhempansa ovat ehkä paenneet.
Kiinan yhteiskunnassa ei kannusteta opettelemaan vieraita kieliä samalla tavoin kuin Suomessa. Ja esimerkiksi vaikka jossain Shanghain kaupungissa toimivat ICT-ihmiset osaavat englantia, niin maaseudulla tilanne on toinen. Kiinan maaseudun ongelma on huono koulutus, mikä osaltaan rajoittaa esimerkiksi ulkomaisten työntekijöiden rekrytointia juuri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden työntekijöiksi. Samoin kiinalaisten nuorten unelma on olla jotain muuta kuin perustyöntekijöitä.
Mutta jos Kiinan syntyvyyden laskusta johtuvia ongelmia verrataan Suomen ongelmiin, niin maamme ongelmat ovat todella pienempiä. Meillä työvoimapulaa voidaan melko helposti hoitaa siirtotyöläisten avulla. Kiinan ongelma on siinä, että Kiinaa ei opeteta juurikaan muualla kuin jossain Kaukoidässä. Eli ulkomaisten työntekijöiden rekrytointi Kiinaan on melko vaikeaa. Kiina on väestönsä rakenteen kanssa samanlaisissa vaikeuksissa kuin moni muukin maa.
Kommentit
Lähetä kommentti