Tanskan rooli NATOssa sekä Itämerellä on erittäin suuri.
USAn ennakkovaroitustutka Grönlannissa. Kuva: Defense news
Tanska muodostaa Itämeren etuvartion Altantin suuntaan. Tanska on pienin Pohjoismaista, tai siis se on pienin "Suurimerkityksellisistä Pohjoismaista", jos asiaa tarkastellaan Suomen näkökulmasta. Tietenkin Pohjoismaihin kuuluu myös paljon ainakin Tanskaa pienempiä alueita kuten Färsaaret sekä Grönlanti. Sen sijainti tekee siitä kuitenkin erittäin tärkeän osan NATOn sekä Itämeren turvallisuutta. Sen sijainti Itämeren suulla sekä sen omistama Grönlanti saavat aikaan sen, että Tanska hyvin tärkeässä asemassa NATOn turvallisuusstrategiassa, koska NATOn sukellusveneiden havaitsemiseen tarkoitettu SOSUS-(Sound Surveillance System )valvonta, eli valtamerten pohjassa olevien hydrofonien ketju kulkee Iso-Britanniasta Grönlantiin.
Se että SOSUS-valvonta perustuu kahden pisteen malliin, missä kaapelin molempiin päihin on asennettu valvonta-asema tekee kaapelista varmemman, koska se estää kaapelin vahingoittamisen. Samoin toinen vedenlainen valvontalinja kulkee Grönlannista Kanadan rannikolle, missä sen tarkoitus on havaita esimerkiksi USAn ja Kanadan rannikolle pyrkiviä Venäjän sukellusveneitä. SOSUS kulkee siis pääosin Atlantin valtamerellä GIUK,(Greenland, Iceland United Kingdom)-linjan kautta. Eli tuo punaisella merkitty alue on se, mistä nuo kaapelit joiden hydrofonit keräävät tietoa sukellusveneistä kulkee.
Kuva: Wikipedia, SOSUSSamoin Grönlannissa sijaitsee suuri osa USAn pitkän matkan tutkista, joilla pyritään havaitsemaan Venäjän ohjuslaukaisuja. Eli tuo alue on erittäin tärkeä osa USAn strategista puolustusta. Mutta samalla Grönlanti on myös valtava jäinen aavikko, jonne voidaan laskea esimerkiksi maahanlaskujoukkoja, tai noita sotilaskohteita vastaan voidaan hyökätä rannikolta esimerkiksi hypersoonisten ohjusten avulla. Ja juuri nämä järjestelmät, jotka on tehty ballististen ohjusten havaitsemista varten ovat osoittautuneet haavoittuviksi hypersoonista uhkaa vastaan. Tuo asia saattaa aiheuttaa paniikkia Trumpin hallinnossa. Nimittäin nuo Grönlannin tutkat ovat keskeisessä roolissa USAn ohjuspuolustuksessa. Ja jos SOSUS-valvontaa vahingoitetaan, niin silloin venäläiset sukellusveneet pääsevät lähelle USAn rannikkoa, mistä ne voivat hyökätä rannikolla olevia kohteita vastaan hypersoonisilla Kalibr ohjuksilla, jotka NATOssa tunnetaan nimellä SS-N-27 Sizzler ja SS-N-30A.
Lähde: Defensenews
Noiden ohjusten teho on niin suuri, että periaatteessa Norfolkin laivastoaseman tuhoamiseen riittää yksi Kilo-luokan sukellusvene, joka pääsee laukaisemaan Kalibr-ohjuksensa tuota tukikohtaa vastaan. Ja yksi skenaario tietenkin on se, että joku Venäjän varjolaivaston alus voisi hinata Kilo-luokan venettä veden alla, ja sitten rannikon läheisyydessä tuo vene irrotetaan tehtäviinsä. Se että suuri osa Venäjän Syyrian operaatiossa laukaisemista ohjuksista ammuttiin nimen omaan Kilo-luokan veneestä osoitti noiden ohjusten tehon. Saattaa olla, että Syyriassa tapahtunut operointi oli ikään kuin koe siitä, miten Kalibr-ohjukset istuvat tuon diesel-sähköisen sukellusveneen putkiin. Ja vaikka kilo ei periaatteessa ole varustettu ydinaseilla, niin mikään ei estä sitä käyttämästä myös ydinkärjellä varustettuja Kalibr-ohjuksia.
Ja juuri tuo asia on yksi uhkakuvista. Mutta samalla Grönlanti on alue, jonne voidaan sijoittaa esimerkiksi avaruuskeskuksia. Noista avaruuskeskuksista voidaan lähettää satelliitteja suoraan polaarisille radoille. Grönlannin pohjoisosa on alue, josta voidaan ampua raketteja polaariradoille helpommin kuin USAsta. Grönlanti on pohjoisempana kuin Alaska, ja samalla myös Grönlannin maantieteellinen sijainti suojaa noita satelliitteja Venäjän pitkän matkan OTH, Over the Horizon eli yli horisontin katsovilta tutkilta. Mutta Grönlannin jäinen aavikko tekee mahdolliseksi suorittaa myös uusien, salaisten koekoneiden koelentoja tuon hyisen aavikon yllä.
Kuva: Google Maps
Grönlanti maailmankartalla.
Juutinrauman silta, ja sen merkitys Itämeren alueen turvallisuudelle.
Mutta sitten Tanskan muuhun strategiseen merkitykseen. Eli Tanskan salmet tarjoavat meritien Itämerelle. Noiden siltojen kautta kulkevat kaikki alukset, mitkä mielivät Itämerelle. Eli jos Tanska haluaa sulkea Juutinrauman salmen, niin se voi tuon sulun tehdä yhdessä Ruotsin kanssa. Ja jos sitten siltayhteys Tanskan isoilta saarilta joko Jyllannin niemimaalle tai Saksaan saadaan aikaan, niin noihin siltoihin voidaan kytkeä valvontalaitteita, joiden avulla voidaan seurata koko Itämeren sisään- ja ulosmeno liikennettä riippumatta siitä, että liikkuvatko alukset meren pinnalla vai pinnan alla.
Sillat pitää tietenkin tuolloin varustaa valvontakameroilla sekä ohjuksilla, joilla voidaan esimerkiksi veden pinnalla tai veden alla liikkuvia droneja tuhota. Esimerkiksi Ukrainalaisten onneksi Venäjä ei ole varustanut Kertšinsalmen siltaa valvontakameroilla sekä kauko-ohjattavilla ohjuslaveteilla, joilla se voisi vaikuttaa Ukrainan meridroneihin.
Yllä: Kilo-luokan sukellusvene. (Wikipedia)
Periaatteessa voidaan ajatella niin, että Tanskan siltoihin voidaan sodan syttyessä asentaa syvyyspommikiskoja, sekä ohjuksia joilla veden alla ja päällä kulkevia aluksia voidaan tuhota. Eli periaatteessa siltojen alle voidaan asentaa sekä isoja merimaali-ohjuksia että myös Javelinin kaltaisia pienempiä aseita. Tietenkin siltoja pitää puolustaa myös ilmasta tapahtuvia hyökkäyksiä vastaan. Toisin sanoen noita siltoja vastaan voidaan tietenkin hyökätä ampumalla niiden pilareita torpedoilla sekä hypersoonisilla Kalibr-ohjuksilla.
Samoin noiden siltojen rakenteisiin voidaan asentaa laitteita, joiden avulla luodaan EMP-impulsseja, joiden avulla noiden siltojen lähellä operoivia aluksia voidaan vahingoittaa, sekä esimerkiksi droneparven käyttö noiden siltojen lähellä voidaan estää. Tuolloin siltojen avulla voidaan vastapuolen toimintaa rajoittaa siten, että päästäkseen Jäämerelle pitää laivojen jotka eivät halua tulla kuvatuksi liikkua Itämeren-Vienanmeren kanavaa pitkin. Joten sen takia Venäjän etu olisi se, ettei yhtään siltaa enää rakenneta Tanskan salmiin.
https://www.atlanticcouncil.org/dispatches/greenland-is-europes-strategic-blind-spot-and-its-responsibility/
https://continental-defence.com/kilo-class-submarines-advanced-systems-operational-history-and-strategic-deployments
https://www.defensenews.com/land/2025/10/24/greenland-radars-vulnerable-to-hypersonic-missiles-critics-warn/
https://raillynews.com/2025/10/greenland-radars-weak-against-hypersonic-threat/
https://en.wikipedia.org/wiki/Kalibr_(missile_family)
https://en.wikipedia.org/wiki/Kilo-class_submarine
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjoismaat





Kommentit
Lähetä kommentti