Tšernobylin onnettomuudesta on kohta kulunut 40 vuotta

 

Yllä: Kuva Tšernobylin tuhoutuneesta reaktorista. (BBC)


"Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet Nurmijärvellä hälyttivät radioaktiivisesta säteilystä sunnuntaina 27. huhtikuuta 1986". (YLE) Tuolloin tapahtui yksi maailman pahimmista ydinonnettomuuksista, eli Tšernobylin onnettomuus. Sanotaan että ydinlaitosten turvallisuus on parantunut tuosta onnettomuudesta, eikä sen kaltainen onnettomuus olisi mahdollinen. Toki asiaa voidaan ajatella toisin. Vaikka esimerkiksi Eurooppalaisten ydinvoimaloiden turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota, niin Venäjällä on voimaloita sekä muita ydinlaitoksia, joiden rakentaminen on aloitettu joskus 1940-luvulla. Ja nuo ikuisuuden vanhat, usein nimellisesti Rosatomin hallinnoimat laitokset kuten Tomsk-7, eli Severskin laitos, jotka itseasiassa on aikoinaan rakennettu tuottamaan ydinaseplutoniumia ovat erittäin suuri riski. 



https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_power_in_Russia



Vaikka Tomsk-7 on virallisesti suljettu joskus vuonna 2008, niin me kaikki tiedämme sen, että mikä on tämän hetken Venäjän tilanne. Venäjällä on ilmeisesti energiapula, joka johtuu sen konventionaalisten voimalaitosten riittämättömästä kapasiteetista sekä mahdollisesti ongelmista kaasun jakelussa. Eli jos muualta ei saada virtaa verkkoon, niin aina on mahdollista, että esimerkiksi Tomsk-7 otetaan uudelleen käyttöön. Laitos on valmistunut vuonna 1958. Joten se on melkoinen turvallisuusuhka. 

Vuonna 1993 tuossa laitoksessa sattui yksi Venäjän historian pahimmista ydinonnettomuuksista, kun Tomsk-7 ydinjätteen uudelleenprosessointilaitoksessa tapahtui räjähdys. Tuolla viittauksella tarkoitan, että ydinjätettä ja radioaktiivisia aineita voi päästä ilmaan muutenkin kuin vain varsinaisten ydinreaktoreiden kohdalla tapahtuneiden onnettomuuksien kautta. Ja Neuvostoliiton aikaan Venäjällä tapahtui onnettomuuksia, joista ei ole koskaan tiedotettu mitään. 

Tällä hetkellä seitsemän venäläistä ydinreaktoria on samaa tyyppiä kuin Tšernobylin reaktori. Se mikä tekee tuosta onnettomuudesta ikävän, on se, että Tšernobylin onnettomuus tapahtui juuri uusimmassa, eli 3. sukupolven RBMK-1000 reaktorissa, jossa piti olla parempi turvallisuus kuin vanhemmissa. Eli periaatteessa tällainen Tšernobylin kaltainen onnettomuus voi suoraan sanottuna toistua. Nuo tiedot RBMK- eli grafiittimoderoitujen reaktoreiden tämän hetkisestä tilasta ovat joulukuulta 2025 Tekstin alla on liitteenä lista Venäjän ydinlaitoksista, ja tuon listan lisäksi Venäjällä on myös useita kansainvälisiä ydinlaitosprojekteja. 



https://yle.fi/a/74-20199158

Toinen asia ovat sitten se, että Venäjä panostaa voimakkaasti ydinaseisiin, ja sen takia on suuri huoli siitä, että jos se avaa noita ikivanhoja reaktoreita uudelleen. Samoin Venäjällä sekä sen uusien kumppaneiden kuten Pohjois Koreassa sekä Iranissa on ydinturvallisuuteen suhteuduttu toisin kuin lännessä. Ja tietenkin yksi asia pitää muistaa. Se on korruptio, sekä asenne, jonka mukaan kaikki asiat voidaan suoraan työntää jollekin muulle saa aikaan sen, että pahimmillaan noita ilmoitettuja 

muutostöitä ei edes olla viitsitty aloittaa. Vaikka länsimaissa asiat ovat periaatteessa kunnossa, niin ovatko ne Venäjällä kunnossa? Siis kun puhutaan ydinlaitosten turvallisuudesta, niin silloin tietenkin meidän pitää muistaa, että kaikkialla samoihin asioihin ei suhtauduta, kuten meillä. Sitten tietenkin puhutaan siitä, että tuo Tšernobylin onnettomuus ei tuonut mitään haittoja. 

(Wikipedia, Nuclear power in Russia)


Mutta uudet tutkimukset ovat paljastaneet sen, että radioaktiivinen säteily on vaikuttanut myös tuon ajan nuorten älykkyyteen. Eli noissa Tšernobylin ikäpolven ihmisissä on vähemmän yliopistoon päässeitä kuin muissa ihmisryhmissä. Tuo 1980-luvun juppi-ajan ihmisten päätyminen muille kuin korkeakoulutusta vaativille aloille tietenkin voi johtua siitä, että tuolloin korkeakoulua ei vain arvostettu. Tuolloin asenne oli se, että ilman koulutustakin pärjätään, jam myyntimies voi saada heti jopa suuremman palkan kuin korkeasti koulutettu. Eli voi olla niin, että tuo mahdollinen notkahdus aiheutuu osittain myös motivaatiosta. 


https://yle.fi/a/74-20199158

https://www.globalsecurity.org/wmd/world/russia/tomsk-7_nuc.htm

https://www.iaea.org/publications/4740/the-radiological-accident-in-the-reprocessing-plant-at-tomsk

https://www.nuclear-risks.org/en/hibakusha-worldwide/tomsk-7seversk.html

https://en.wikipedia.org/wiki/Chernobyl_disaster

https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_power_in_Russia

https://en.wikipedia.org/wiki/RBMK

https://en.wikipedia.org/wiki/Siberian_Chemical_Combine

https://en.wikipedia.org/wiki/Sibirskaya_Nuclear_Power_Plant

Lista Venäjän ydinlaitoksista. 






https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_power_in_Russia

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oikeus abstraktiona: eli laki palvelee aina jotain tiettyä tahoa tai tarkoitusta.

Kuva
Sanotaan että oikeutta ei ole. Kun teemme rikoksen, niin me samalla siis teemme rikoksen lakia vastaan, eli teemme teon, joka on kriminalisoitu. Ja kun olemme rikkoneet lakia, niin meidät viedään paikkaan jota jostain syystä kutsutaan oikeustaloksi. Kuitenkin meidät tuomitaan järjestelmässä, jotka kutsutaan tuomioistuimeksi, ja jos sitten rikomme tuota päätöstä vastaan, niin teemme rikkomuksen tuomioistuinta ja sen asettamia sääntöjä vastaan. Oikeus ja laki ovat asia, jotka on aina mielletty jotenkin samaksi asiaksi. Siis oikeus, oikeustaju tai laki eivät ole aina linjassa edes keskenään. On lakeja joiden kiertäminen on erittäin helppoa. Laki on tehty aina palvelemaan jotain ihmistä tai ihmisjoukkoa. Aina on olemassa ryhmä, jota lait jotenkin suosivat.  Ja tietenkin esimerkiksi presidentin määräämät armahdukset ovat asia, joista pitäisi keskustella enemmän. Kun puhutaan esimerkiksi organisoidusta rikollisuudesta, niin silloin meidän pitää muistaa se, että saamalla oman miehen presi...
Lue lisää

Tekoäly ja sota

Kuva
Tässä heti aluksi haluan sanoa pari asiaa roboteista. Robotit ovat jo nyt osa taistelukenttää. Niiden tehokkuutta ja kykyä itsenäiseen toimintaan tullaan lisäämään. Haluamme sitä tai emme. Dronen nopea kehityskaari aiheuttaa sen, että se mikä toimi kaksi kuukautta sitten voi olla  vanhentunutta huomenna. Takkien kohdalla voidaan sanoa, että ne ehkä tulevaisuudessa varustetaan EMP- tai laseraseisiin perustuvilla suojalaitteilla. Eli ehkä tulevaisuuden takin ympärillä on mikroaallon muodostama kupoli, jonka tehtävä on suojata tankkeja droneilta.  Tekoälyn ohjaamien robottien kohdalla ongelma on siinä, että nuo robotit ovat yhteydessä kokonaisuuteen. Eli jos ihminen tuhoaa yhden roboteista, niin tuo toiminta kouluttaa tekoälyä vastaamaan torjuntaan. Mikäli haluamme taistella robottien massa-armeijaa vastaan, niin meidän pitää estää noiden robottien kommunikaatio. Tai sitten kohtaamme pahimman painajaisemme, eli Skynet-tietokoneen joka oppii kaiken aikaa siitä, mitä teemme sitä va...
Lue lisää

Kiina ja Venäjä ovat aina lännen edellä tekoälyn sotilaalliseen käyttöön liittyvissä projekteissa

Kuva
  Venäjä testaa autonomisia taistelurobotteja. Ja Kiinassa kehitellään tekoälyyn liittyviä sotilas, sekä tiedustelusovelluksia kiihtyvällä vauhdilla. Samaan aikaan Trumpin hallinto riitelee tekoälyjättien kanssa, ja EU taas on kiinnostunut erilaisten sääntöjen ja rajoitusten kehittämisestä, kuin siitä että täällä kehitettäisiin mitään sellaista kuin autonomiset asejärjestelmät. Eli meillä ollaan tietenkin aina osattu vedota arvopohjaiseen realismiin, kuten eräät korkea-arvoiset valtiomme edustajat ovat sanoneet. Mutta ongelma on siinä, että arvopohja ohjaa kaikkia valtioita. Se mitä valtio pitää omiin arvoihinsa sopivana ja mitä ei riippuu siitä, mistä valtiosta puhutaan. Autoritaaristen valtioiden kohdalla niiden johtajien ei tarvitse välittää mistään muusta kuin omasta mielipiteestään. Ja siksi Kiinan ja Venäjän etumatka on ja pysyy.  Asejärjestelmien tehtävä on olla pelottavia. Eli tuon näkökohdan mukaan asejärjestelmien tehokkuus on suoraan suhteessa niiden pelotusvaikutuk...
Lue lisää