USA on ehkä perinyt Kylmän Sodan ajan Neuvostoliiton paikan maamme politiikassa.

Suomi etsii taas kerran paikkaansa maailmassa, jonka ainoa pysyvä asia on muutos. Se että valtiomme johto ei jostain syystä tuomitse suoraan Trumpin toimintaa johtuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin Maduro on diktaattori, ja toinen on se että maamme tarvitsee Trumpin tukea ainakin toistaiseksi. Ja sitten voidaan tietenkin muistella Grönlantia. Eli Trump jatkuvasti hokee sitä, kuinka USA tarvitsee Grönlantia. Mutta samalla tietenkin voimme yhtyä “Setä Arkadian” eli Timo Haapalan kommentti siitä, että USA on ikään kuin korvannut Neuvostoliiton maamme ulkopolitiikassa tavalla, joka tuo neuvostoajat mieleen saattaa olla totta. Neuvostoliiton aggressiivinen politiikka loi tarpeen miellyttää tuota valtiota. Ja juuri tuo aggressiivinen politiikka on siirtynyt sekä Venäjän että myös USAn ulkopolitiikkaan. 

Mutta samalla meidän uusi ongelmamme on suhde Kiinaan. Ukrainan sota on aiheuttanut sen, että Kiinan asema halvan tuotannon maana suhteessa Venäjään on kasvanut. Kiina ei oikeastaan politiikassaan poikkea mitenkään Putinista,  paitsi, että Kiina ei ole suoraan aloittanut sotaa Ukrainaa vastaan. Maantieteellinen sijainti kaukana idässä auttaa tietenkin ihmisiä unohtamaan esimerkiksi Kiinan kommunistisen puolueen politiikan, mikä ei mitenkään eroa sitä, miten Putin kohtelee omaa oppositiotaan. Mutta Kiinan kohdalla ongelma on siinä, että Kiinan Kansantasavalta on hyvin herkkänahkainen itseensä kohdistuvaan arvosteluun. Eli bisnekset loppuvat siihen, kun Kiinan johto närkästyy jostain siihen kohdistuvasta kritiikistä. 

Ja esimerkiksi  Pekingin kanta Taiwanin saareen on hyvin yksinkertainen Taiwanin katsotaan kuuluvan Kiinaan.  Eli  Kiinan johto katsoo sen olevan  Kiinan kapinallinen maakunta. Ja juuri tuo termi “kapinallinen maakunta” aiheuttaa pelkoa. Nimittäin kapinoinnista on Kiinassa olemassa vain yksi rangaistus, mikä on kuolemantuomio. Kiina on valmis tulemaan ja ottamaan paikan, jonka Neuvostoliitto jätti tyhjäksi. Sen takia se poliittinen vaikutusvalta on kasvanut. Samalla Kiina on kasvattanut myös sotilaallista vaikutusvaltaansa yhdessä Pohjois Korean kanssa. 

Ja Kiinan kansantasavalta ei ole valmis keskustelemaan mistään muusta kuin Taiwanin liittämisestä Kiinaan.  Kiinan asenne ulkomaankauppaan on periaatteessa sama kuin Venäjällä oli aikoinaan. Eli jos joku henkilö jollain tavalla vastustaa Kiinan johtoa, niin hänet poistetaan maasta. Hänen kiinalaiset kumppaninsa joutuvat töihin kaivoksiin, joissa tapahtuu paljon onnettomuuksia, joista osan epäillään olevan Kiinan viranomaisten suorittamia eliminointi operaatioita. Mutta jos sitten Kiinan kansantasavallan johto ei pidä jonkun henkilön kommenteista, niin hän menettää oikeuden käydä tuota ulkomaankauppaa, tai hän menettää oikeuden tuottaa tuotteita Kiinassa. Ja ehkä herkkyys Trumpia kohtaan johtuu osittain halusta miellyttää Kiinan eli Pekingin johtoa.

Joten ilmeisesti induktio ajatus tästä päätelmästä on se, että maamme johto aikoo käyttää USAa samalla tavalla edistämään omaa politiikkaansa kuin aikoinaan Kylmän Sodan aikaan maamme johto suoraan vetosi Neuvostoliittoon, väittäen että Neuvostoliiton johto pakotti maamme johtoa tekemään päätöksiä, jotka eivät miellyttäneet ainakaan tavallista veronmaksajaa. Tuolloin saattoi huomiota kiinnittää se, että oikeisto halusi enemmän miellyttää Kremlin johtoa. Ja tietenkin vetoaminen ulkopuoliseen toimijaan siirtää vastuun jollekin toiselle. Eli päivän meriselitys kuuluu näin: “kun isot pojat pakottivat, niin emme voineet tehdä mitään muuta kuin antaa periksi”. 

Kylmän Sodan aikaan clearing-kauppa oli asia, mikä tietenkin kasvatti liike-elämän johdon valtaa. Neuvostoliiton kauppaa käytiin tuolloin ideologisista syistä valtioiden välillä. Tuolloin Suomen valtio osti tuotteet, joita kaupattiin Neuvostoliittoon. Ja sitten valtio toi Neuvostoliitosta sen tarjoamia tuotteita. Tuolloin sopimus kaupan olevista tuotteista tehtiin tietenkin ulkoministerien välillä. Ja samalla tietenkin Neuvostoliitto luovutti listan henkilöistä, joiden se katsoi vahingoittava maidemme suhteita. Se sitten lisäsi maamme ulkopoliittisen johdon valtaa myös sisäpolitiikassa. 

Koska maamme presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, niin hän sai oikeuden evätä niiden tahojen oikeuden käydä kauppaa Neuvostoliiton kanssa, joiden toiminta oli ollut vahingollista Neuvostoliiton suhteille. Saattaa olla niinkin että myös suomalainen osapuoli toi noita nimiä Neuvostoliiton tietoon, ja sitä sitten ei koskaan selvitetty, että miten moni noista nimistä oli suoraan Kekkosen itsensä nimeämä. Se kuitenkin tiedetään, että Neuvostoliiton sekä myöhemmin Venäjän korttia oli tapana heiluttaa lähes kaikessa mitä Suomessakin sanottin. Neuvostoliitosta tuotu halpa raakaöljy sekä maakaasu. Takaavat valtiolle hyvät tulot. 

Ja miten tuo asia sitten liittyy clearing-kauppaan. Jos Neuvostoliitosta tuotavat tuotteet eivät menneet kaupaksi, niin Neuvostoliitto toimitti maahamme kaasua sekä öljyä, jota maamme myi tietenkin eteenpäin. Koska meidän valtiomme osti tuotteet ennen kuin se lähti viemään niitä Neuvostoliittoon, niin periaatteessa hinta millä tuotteet ostettiin määritti Suomen valtio. Se mikä noita tuloja takasi oli sitten se, että Neuvostoliitto toimitti listan tuotteista, joita se halusi ostaa. 

Eli valtio käytti Neuvostoliitosta tuotavaa öljyä tai kaasua, tai oikeastaan niistä saatavia rahoja noiden tuotteiden ostoon. Ja se tietenkin takasi hyvät tulot niille, jotka noita tuotteita valmistivat. Tuo asia tietenkään ei päätynyt esimerkiksi valtion tilintarkastajien tietoon, koska rahat tuohon kauppaan antoi Neuvostoliitto. Eli ne toimitettiin ohi Suomen valtion budjetin. Ja juuri sen takia maamme sikariporras niin mieluusti tuki Neuvostoliittoa. Neuvostoliittoon oli tietenkin hyvä vedota myös silloin, kun haluttiin saada joku epämiellyttävänä koettu henkilö pois jostain virasta tai tehtävästä. Tuolloin Neuvostoliiton suurlähetystössä käväistiin kertomassa, että miten se tai tämä virkamies tutkija oli sillä kerralla arvostellut Neuvostoliiton ihmisoikeus- yms tilannetta.

Myöhemmin kun Neuvostoliitto lakkautettiin, niin maamme yritykset saivat luvan siirtää tuotantoaan Venäjälle, jossa tuotteita oli paljon halvempi tuottaa. Tuo Venäjällä tapahtunut tuotanto auttoi niitä yrityksiä, jotka sitä saivat tehdä tekemään paljon voittoa. Eli tuon tuotannon seurauksena työpaikkoja poistui myös Suomesta tehokkaasti. Samalla myös maahamme tuotiin venäläisiä työntekijöitä, joita palkattiin Pietarissa toimivien konsultti- eli työnvälitys-yhtiöiden kautta. Tuolloin tietenkään ei tarvinnut maksaa samoja palkkoja, mitä suomalaisille, koska lain mukaan nuo työläiset olivat töissä venäläisessä yhtiössä, ja he työskentelivät venäjän lakien alaisuudessa. Nuo työläiset sitten maksoivat veronsa Venäjälle. 

Samoin nuo yritykset jotka harjoittivat tuollaista rakennus- yms työtä olivat tietenkin Venäjälle rekisteröityjä yhteisyrityksiä, joiden verot menivät myös Venäjälle. Tuollaiseen liiketoimintaan tarvittiin tietenkin erilaisia lupia, kuten viisumeja sekä passeja. Ja jos esimerkiksi FSB ei sattunut pitämään jostain yrityksestä tai yrittäjästä, niin silloin ei viisumia saanut, ja tuotteiden tullaaminen saattoi kestää pitkään. Joten kilpailijoista pääsi eroon sillä, että väitti heidän arvostelleen Vladimir Putinia. 

Samalla asia tietenkin julkistettiin lehdissä, jotta kaikki saisivat tietää sen, mikä on niiden kohtalo, jotka eivät painaneet päätään Tasavallan Presidentin sekä Neuvostojohdon edessä. Eli jos valtion johto ei totellut Neuvostoliiton johtoa, niin suomalaiset matkailijat olisivat voineet joutua vaaraan. Tai sitten joku nimekäs persoona tarjosi itseään panttivangiksi. Ja maamme johto ei voinut tietenkään muuta, kuin myöntää virkamiehelle ero. 

Ja tällä hetkellä joku saattaa esimerkiksi ajatella, että sama toiminta voi jatkua Trumpin kanssa. Tuolloin ajatellaan että Trump in korviin vain saatetaan tieto siitä, että joku tiedemies tai tutkija on häntä haukkunut. Näin ei kenenkään tarvitse itse lähteä ajamaan vihamiehen erottamista. Riittää että hänet mainitaan Trumpille,niin hän saa sitten lähteä suoraan etsimään uutta työpaikkaa, kun Trump soittaa maamme johdolle, joka ei voi kuin totella kun Trump pakottaa hänet erottamaan alaisensa. El tervetuloa takaisin Kekkosen ajalle. 

https://www.is.fi/politiikka/art-2000011729457.html