Wolt on menestystarina vailla vertaa.



Wolt oli aikoinaan kuuden suomalaisen opiskelijan startup, joka muuttui miljardibisnekseksi. Ja sitten myöhemmin Woltin myynti oli maamme suurin yrityskauppa, ja kuten niin usein ennenkin Woltin osti amerikkalainen yritys. Eli Wolt ei enää maahamme veroja maksele. Wolt on esimerkki siitä, miten yhtiö voi leikata suoraan kuluistaan ulkoistamalla kaikki sen toiminnot ulkoisille alihankkijoille. Eli jos kaikki yhtiön työntekijät työskentelevät toiminimen kautta, niin heidän veronsa lankeavat silloin työntekijän eli alihankkijan itsensä maksettavaksi. Samoin alihankkijoille ei tarvitse samalla tavalla maksaa palkkaa kuin palkatuille työntekijöille. Periaatteessa Woltin täytyy vain maksaa suoritetuista tehtävistä. Eli kahvilla istumisesta ei tällaisessa tapauksessa makseta. Wolt kutsuu työntekijöitään nimellä "Lähettikumppani" ja palkkaa nimellä "palkkio". Näin yhtiö voi saada mahdollisimman suuria voittoja. 

Alihankkija tekee työtään laskun kautta. Eli hän ei saa palkkaa, vaan kirjoittaa laskun palveluksistaan. Sen takia alihankkijan kautta hankittu työ ei ole samalla tavalla säännösteltyä kuin palkatun työläisen tekemä työ. Eli alihankkijaa palkattaessa ei tarvita muuta kuin tehdä tarjous. Ja alihankkija sitten kirjoittaa laskun tuosta työstä. Woltin kohdalla tietenkin tehokkuutta lisäsi se, että Wolt sopimuksen tekijöillä oli oikeus siirtää tai jälleenmyydä noita sopimuksia. Ja Wolt lähettien sopimuksia on varmasti tehty välittäjien kautta. Se että noilla läheteillä ei näy muuta kuin Woltin kassi tietenkin aiheuttaa sen, että jotkut välittäjät "uskaltavat" myös periä välitysmaksuja noista sopimuksista. Eli välittäjien nimi ei näy noissa tapauksissa. Wolt käyttää työntekijöistään titteliä lähettikumppani, ja huomion arvoista on se, että lähettikumppani saa tehdä työtä myös Woltin kilpailijoille. 

Wolt ollut menestystarina vailla vertaa, mutta samalla se asettaa eteemme sen, mitä äärimmilleen viety voiton hankkiminen vaatii, eli Wolt ei varsinaisesti palkannut ketään. Vaan sen työntekijät olivat tuon yhtiön kumppaneita, eli he olivat periaatteessa yksityisiä yrittäjiä. Jos yritys ulkoistaa koko tuotannon esimerkiksi ulkoisille toiminimille, niin silloin yrityksen työntekijät muuttuvat alihankkijoiksi. He ovat silloin yksityisiä yrittäjiä, joiden YEL ja muut lain vaatimat maksut maksaa alihankkija, eli työntekijä. Lain mukaan toiminimen voi kuka vain perustaa. 

Tuon toiminimen rekisteröintihinta on Y-tietopalvelun mukaan 75 euroa, ja teoriassa joku yhtiö voi tehdä niin, että se käy työntekijänsä kanssa perustamassa toiminimen, jonka jälkeen työntekijää koskevat lakisääteiset maksut siirtyvät työntekijän itsensä maksettavaksi. Ja tietenkin tuon toiminimen haltija joutuu tekemään kirjanpitoilmoituksen, mutta ne eivät ole tuossa tapauksessa ylivoimaisia, ja tuo keskiössä oleva yhtiö voi suoraan tehdä nuo kirjanpitotehtävät tuon alihankkijaksi muutetun työntekijän puolesta. Eli tuolloin keskiössä oleva yhtiö suoraan voi siirtää kaikki TEL ja muut vastaavat kulut ja verot alihankkijansa maksettaviksi. Näin tuollainen yhtiö säästää valtavasti rahaa. Ja tuon järjestelyn ansiosta Woltin ei tarvitse myöskään maksaa palkkaa kuin sen korvauksen, mitä se maksaa tehdystä lähettitehtävästä. 

https://www.suomi.fi/yritykselle/yrityksen-perustaminen/yritysmuodot/opas/yksityinen-elinkeinonharjoittaja/toiminimen-perustaminen

Wolt sopimusten kotisivut. 

https://explore.wolt.com/fi/fin/couriers/faq#6uljUw6jZJ4JFvzxb6inyE

https://explore.wolt.com/fi/fin/merchant/general-terms-of-service


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oikeus abstraktiona: eli laki palvelee aina jotain tiettyä tahoa tai tarkoitusta.

Kuva
Sanotaan että oikeutta ei ole. Kun teemme rikoksen, niin me samalla siis teemme rikoksen lakia vastaan, eli teemme teon, joka on kriminalisoitu. Ja kun olemme rikkoneet lakia, niin meidät viedään paikkaan jota jostain syystä kutsutaan oikeustaloksi. Kuitenkin meidät tuomitaan järjestelmässä, jotka kutsutaan tuomioistuimeksi, ja jos sitten rikomme tuota päätöstä vastaan, niin teemme rikkomuksen tuomioistuinta ja sen asettamia sääntöjä vastaan. Oikeus ja laki ovat asia, jotka on aina mielletty jotenkin samaksi asiaksi. Siis oikeus, oikeustaju tai laki eivät ole aina linjassa edes keskenään. On lakeja joiden kiertäminen on erittäin helppoa. Laki on tehty aina palvelemaan jotain ihmistä tai ihmisjoukkoa. Aina on olemassa ryhmä, jota lait jotenkin suosivat.  Ja tietenkin esimerkiksi presidentin määräämät armahdukset ovat asia, joista pitäisi keskustella enemmän. Kun puhutaan esimerkiksi organisoidusta rikollisuudesta, niin silloin meidän pitää muistaa se, että saamalla oman miehen presi...
Lue lisää

Tekoäly ja sota

Kuva
Tässä heti aluksi haluan sanoa pari asiaa roboteista. Robotit ovat jo nyt osa taistelukenttää. Niiden tehokkuutta ja kykyä itsenäiseen toimintaan tullaan lisäämään. Haluamme sitä tai emme. Dronen nopea kehityskaari aiheuttaa sen, että se mikä toimi kaksi kuukautta sitten voi olla  vanhentunutta huomenna. Takkien kohdalla voidaan sanoa, että ne ehkä tulevaisuudessa varustetaan EMP- tai laseraseisiin perustuvilla suojalaitteilla. Eli ehkä tulevaisuuden takin ympärillä on mikroaallon muodostama kupoli, jonka tehtävä on suojata tankkeja droneilta.  Tekoälyn ohjaamien robottien kohdalla ongelma on siinä, että nuo robotit ovat yhteydessä kokonaisuuteen. Eli jos ihminen tuhoaa yhden roboteista, niin tuo toiminta kouluttaa tekoälyä vastaamaan torjuntaan. Mikäli haluamme taistella robottien massa-armeijaa vastaan, niin meidän pitää estää noiden robottien kommunikaatio. Tai sitten kohtaamme pahimman painajaisemme, eli Skynet-tietokoneen joka oppii kaiken aikaa siitä, mitä teemme sitä va...
Lue lisää

Kiina ja Venäjä ovat aina lännen edellä tekoälyn sotilaalliseen käyttöön liittyvissä projekteissa

Kuva
  Venäjä testaa autonomisia taistelurobotteja. Ja Kiinassa kehitellään tekoälyyn liittyviä sotilas, sekä tiedustelusovelluksia kiihtyvällä vauhdilla. Samaan aikaan Trumpin hallinto riitelee tekoälyjättien kanssa, ja EU taas on kiinnostunut erilaisten sääntöjen ja rajoitusten kehittämisestä, kuin siitä että täällä kehitettäisiin mitään sellaista kuin autonomiset asejärjestelmät. Eli meillä ollaan tietenkin aina osattu vedota arvopohjaiseen realismiin, kuten eräät korkea-arvoiset valtiomme edustajat ovat sanoneet. Mutta ongelma on siinä, että arvopohja ohjaa kaikkia valtioita. Se mitä valtio pitää omiin arvoihinsa sopivana ja mitä ei riippuu siitä, mistä valtiosta puhutaan. Autoritaaristen valtioiden kohdalla niiden johtajien ei tarvitse välittää mistään muusta kuin omasta mielipiteestään. Ja siksi Kiinan ja Venäjän etumatka on ja pysyy.  Asejärjestelmien tehtävä on olla pelottavia. Eli tuon näkökohdan mukaan asejärjestelmien tehokkuus on suoraan suhteessa niiden pelotusvaikutuk...
Lue lisää