Tekeekö tekoäly kahden viikon työt? Se riippuu laatumäärityksestä.

 

Eli jos riittää että ohjelma vain toimii, Niin tekoäly voi kyllä tehdä kahden viikon työt. Sekä viedä työpaikan monilta koodien kanssa työskenteleviltä. 

ICT-ala on perinteisesti ollut erittäin hektistä, ja tuotekehityksen sykli on ollut erittäin nopeaa. Tekoäly on lisännyt kyseisen syklin nopeutta. Eli periaatteessa tekoälyn aikakaudella tekoäly lisää nopeutta sekä tehokkuutta, ja  sen seuraukset voivat olla erittäin rajut. Eli osaaville koodareille, jotka osaavat tehdä koodia sekä etsiä virheitä on varmasti jatkossa töitä, mutta samalla kuitenkin ne, jotka eivät ole kovin varmoja tapauksia putoavat pois. Tekoäly on monen teknologian yhdistelmä, ja sanotaan että samat asiat mitkä ovat nykyään arkipäivää ovat olleet mielikuvitusta noin kymmenen vuotta sitten. Tekoälyn kyky generoida koodia sekä laskentatehon räjähdysmäinen kasvu aiheuttaa tekoälyn kehityksen nopeuden räjähdysmäiseen kasvuun. 

Tekoäly kehittyy niin nopeasti, että periaatteessa edessä on tilanne, jossa uusia ominaisuuksia tulee viikoittain tai jopa nopeammin. Se miksi näin tapahtuu on verinen kilpailu tekoälyn kuninkuudesta. Tekoäly vaatii paljon laskentatehoa. Ja juuri tuo  aiheuttaa valtavan sähkölaskun. Tekoäly-yhtiöt kilpailevat asiakkaista, ja jotta voidaan taata asiakkaiden kiinnostus tuotteisiin, niin siksi tekoälyihin pitää jatkuvasti lisätä uusia ominaisuuksia. Se taas tarkoittaa sitä että tekoälyä varten pitää rakentaa jatkuvasti uusia datakeskuksia. Eli mikropiirien kysyntä räjähtää, ja samoin se että tekoälyä pyörittävät serverit toimivat jatkuvasti tehonsa ylärajoilla lisää kustannuksia. 

Työpaikkojen pitää saattaa työkalunsa sellaiseen kuntoon, että tekoälyä voidaan niissä käyttää. Jos käytetään vanhentuneita järjestelmiä, niin se tarkoittaa sitä että järjestelmä avaa ovensa hyökkääjille. Eli tekoälyn avulla tehdyt virukset ja haittaohjelmat tulevat yleistymään. Ja noiden ohjelmien ongelma on se, että niiden koodi on varmasti hyvin monimutkaista. Eli vaikka tekoälyn avulla ei periaatteessa kyetä tekemään haittaohjelmia, niin jossain kaukana idässä saattaa jo olla käytössä esimerkiksi Chat GPTn tai Geminin “paha kaksonen”, eli tekoäly, jolla noiden maiden tiedustelupalvelut kirjoittavat haitta-ohjelmia, joilla varastetaan tietoja eri palvelimilta. 

Aina kun tekoälyä kehitetään, niin silloin tietenkin pitää uusia palvelimia perustaa. Jos taas tekoälyä ei kehitellä, niin silloin asiakkaat kaikkoavat toisten palveluntarjoajien asiakkaiksi. Tekoäly voi siis olla vuosisadan ICT-kupla, mutta samalla sen on kupla joka tuo rahaa. Se että tekoälyt ottavat osaa tekoälyn kehittämiseen tietenkin nopeuttaa tuota kehitysprosessia. Ja juuri se että tekoälyn kehitys nopeutuu kaiken aikaa aiheuttaa tilanteen, jossa ehkä parissa kuukaudessa syntyy teknologioita, joiden ansiosta ehkä hyvinkin tuoretta tekniikkaa uhkaa nopea vanhentuminen. 

Mutta onko asia näin? Tekoäly sekä muotoutuvat neuroverkot saavat aikaan sen, että tekoälyt alkavat kehittää toisia tekoälyjä, ja sen takia tekoälyn kehityksen nopeus voi olla suurempi kuin mitä on ennustettu. Tekoälyn teho perustuu pilvipalveluiden rajattomaan kapasiteettiin. Samoin tekoälyt voivat vaihtaa koodia keskenään. Eli jos tekoälyllä ei ole jotain taitoa, niin tekoäly voi sitä tiedustella muilta tekoäly pilviltä. Siis jokainen tekoäly eli laaja kielimalli on asia, mikä pyörii pilvipalvelimella. 

Tuo järjestelmä on kokonaisuus, mikä jakautuu useiden palvelinten päälle. Jos tekoälylle opetetaan uusia asioita riittää, että luodaan suppea kielimalli, joka sitten ladataan jollekin palvelimelle. Sen jälkeen tuo suppea kielimalli eli tekoäly-agentti koulutetaan suorittamaan tiettyjä tehtäviä. Tämän jälkeen tuo tekoäly-agentti liitetään takaisin laajan tekoälyn muodostamaan kokonaisuuteen. Tuolloin jokainen taito mitä tekoälyllä on on kuin Lego-palikka. Noita palikoita voidaan luoda ihmisten toimesta tai toisen tekoälyn avulla. Ja ne mahdollistavat tekoälyn valtavan voimakkaan kumuloitumisen. Eli niiden taito- sekä osaamis-skaala kasvaa jatkuvasti. 

Tekoälyä koulutetaan kuin ihmistä. Sen takia tekoäly-agentit eivät ole suoraan käyttökelpoisia, vaan niiden toimintaa pitää hioa. Ja tietenkin esimerkiksi tietokonepelejä voidaan käyttää tekoälyjen rakenteen sekä niiden reaktioiden muokkaamiseen. 

Tekoäly ei ehkä tee automaattisesti kahden viikon töitä kerralla, eli se vaatii tietenkin ohjausta. Ja tekoälyn käytössä tietenkin tärkeää on tietää se, mitä milläkin kerralla halutaan tehdä. Tekoäly on siis tehokas vain jos sille annetut ohjeet ovat yksiselitteisiä sekä helposti ymmärrettäviä. Samoin tekoäly on juuri niin hyvä kuin sen käyttämä data on. 

Eli jos käytettävissä oleva datasetti on huonolaatuista sekä sekavaa, niin silloin ei paraskaan tekoäly saa mitään aikaiseksi. Samoin jos tekoälyn käyttäjä antaa sekavia ohjeita, niin silloin tulos voi olla erittäin surkea. Siis tulos on juuri niin hyvää, kuin tekoälyn käyttämä data, eli tietovaranto ja ohjeet joita tekoäly saa määräävät tuotteen laadun. Se mitä sitten ohjelmoidaan ratkaisee sen, mitä tekoälyltä voidaan odottaa, ja mitä sitä saa odottaa. Suurin osa tietokoneohjelmista, joita nykyään ohjelmoidaan liittyvät erilaisiin peleihin, tai sitten erilaisiin tietoturvaan, sekä automatiikkaan liittyviin asioihin. 

Mikäli koodaaja ei osaa työtään, niin hänet usein irtisanotaan melko helposti. Se että asuntovelallinen henkilö voi joutua esimerkiksi muuttamaan kadulle, jos hän sattuu mokaamaan työssään tietenkin aiheuttaa tilanteen, joka niin sanotusti kannustaa salaamaan tuota osaamattomuutta. Ja se sitten poikii tilanteen, jossa esimerkiksi tekoäly agentteja käytetään vapaa-aikana tekemään koodia, jonka “jokainen aloittelija” kuulemma osaa. Tai sitten tuosta asiasta on joku antanut vinkkiä “venäläiselle ystävälle”, joka ystävällisesti ojentaa nuo koodit USB-tikulla tuolle koodarille. Eli salaamisen ilmapiiri yhdessä äärimmäisen kilpailutuksen kanssa kannustaa ihmisiä tekemään vilppiä. Jos sanotaan että tekoäly tekee 2 viikon työn muutamassa päivässä, niin se ei ehkä tarkoita sitä, että koodareista voidaan luopua. 

Mutta siis jos tekoäly tekee 20 000 riviä koodia muutamassa minuutissa, niin se tietenkin helpottaa työtä. Mutta samalla se tarkoittaa, että edessä on enemmän tarkastettavaa koodia. Ja sitten tietenkin tärkein unohtui. Suurimmalle osalle käyttäjistä riittää se, että ohjelma toimii. He eivät välitä siitä, miten huonoa tai hyvää koodi oikeasti on. 

Siis tavallinen ihminen ei ehkä ole koskaan edes nähnyt mitään ohjelmointikoodia, tai hän ei ole ehkä koskaan ainakaan kirjoittanut yhtään ohjelmakoodia, eli edes “Hello world” sanoja ei normaali keskivertoihminen ole koskaan tehnyt ruudulle millään ohjelmointikielellä. Eli se kelpaako ohjelma sellaisenaan riippuu siitä, millaisen määrittelyn ovat ohjelmoijat saaneet. Suurin osa ohjelmoinnista on joka tapauksessa testaamista. Eli ohjelman koodista etsitään virheitä sekä asioita, jotka voivat vaarantaa ohjelman toiminnan. Ja tämä prosessi on käytössä läpi koko ICT-alan robottien käyttöjärjestelmistä mobiilipeleihin. 

Ohjelmointi ei ole oikeastaan mikään kovin suosittu opiskelun aihe. Ohjelmoijista levitellään sellaista kuvaa, että he ovat sellaisia epäsosiaalisia hissukoita, jotka ovat päätyneet alalleen, koska he eivät ole muualle päässeet. Ja juuri ohjelmoijat tekevät ohjelmistot, joita käytetään lähes kaikkialla. He tekevät älypuhelinten sekä tietokoneiden käyttöjärjestelmät. Sekä tietenkin ohjelmoivat jokaisen robotin käyttämät ohjelmistot. Ilman ohjelmistoja esimerkiksi dronet ja kaikki muutkin nykyaikaisen sodankäynnin välineet ovat “pelkkää romurautaa”. 

Jos puhutaan siitä, mitä EU tällä hetkellä tarvitsisi on toimisto-ohjelmisto, jota voidaan käyttää ilman, että tieto kulkee tiettyjen yhtiöiden kautta. Ongelma on siinä että nuo ohjelmat ovat niitä jokapäiväisiä, tylsän näköisiä asioita, joilla kirjoitamme kaikki mahdolliset raportit. Kukaan ei varmaan koskaan halua seurata tylsän näköisen ohjelman käyttöä, kun tarjolla on paljon muita, näyttävämpiä sekä enemmän mielenkiintoisia aiheita. 

Mikäli puhutaan siitä, että avoimen lähdekoodin sovellukset ovat turvallisia siksi, että niiden lähdekoodin voi ihminen tarkastaa, Niin silloin tietenkin oletetaan, että lähdekoodin tarkastaja tietää mitä mikäkin koodin pätkä pitää sisällään, ja miten tuo koodi sitten vaikuttaa sekä kommunikoi tietokoneen kanssa. Jos koodia ei osata tulkita, niin silloin voi haittaohjelma läpäistä seulan. Väärässä kohdassa oleva haittaohjelma voi suoraan ladata kaiken mitä tietokoneella tehdään hakkereiden käsiin. 

Ja juuri esimerkiksi toimistosovellukset ovat niitä tylsän näköisiä sovelluksia, joiden kautta voidaan valvoa kaikkea toimiston nettiliikennettä. Se että noita taulukkolaskenta- sekä tekstinkäsittely-ohjelmia ei ole kovin paljon markkinoilla tekee asioista hiukan vaikean. Tarjolla on käytännössä kolme vaihtoehtoa, eli Microsoftin, Googlen sekä Linuxin tarjoamat vaihtoehdot. Se mikä tekee esimerkiksi Linuxin vaihtoehdosta ongelmallisen on virheen havaitsemisen puute. Toinen mikä rajoittaa näiden sovellusten käyttöä on se, että jos ohjelmisto ohjelmoidaan vapaaehtoistyönä, niin ohjelmoijien sitouttaminen projektiin voi olla hankalaa. Eli jos joku tarjoaa palkallisia töitä kesken projektin, niin silloin varmasti vapaaehtoistyö jää vähän vähemmälle. 

Mikäli joku joukko vapaaehtoistyönä koodaa jotain sovelluksia, niin silloin tietenkin voi käydä niin, että koodaajien joukkoon soluttautuu esimerkiksi Kiinan tai Venäjän agentteja. Periaatteessa tekoälyn huijaaminen on melko helppoa. Tuolloin riittää se, että tekoäly saadaan käyttämään vääriä lähteitä. Tai pahimmillaan esimerkiksi palomuurin tai virustorjunnan päivityksen yhteydessä jonkin haittaohjelman koodi voidaan merkitä turvalliseksi. Haittaohjelman saastuttama palomuuri tietenkin avaa portin koko järjestelmään. Eli jos esimerkiksi päivitysten koodaamista ei valvota, niin silloin tietenkin voi joku vihamielinen taho päästä käsiksi sovellusten lähdekoodin valmisteluun. Toisaalta jos esimerkiksi yhtiön palvelimien RAID-5 asetus asetetaan väärin, niin silloin palvelin voi suoraan syöttää koko sisältönsä jonkun hakkerin ylläpitämälle palvelimelle. 

Tuskin kukaan koodari tai insinööri tekee töitä siten, että hän koodaa tavallisia toimistosovelluksia, eli hän tuskin tekee töitä koodaamalla jonkun tekstinkäsittelyohjelman koodi pohjaa, Ja se sitten siirtää dataa amerikkalaisten palvelimille. Eli kun käytämme amerikkalaisten ohjelmoimaa pilvipalvelun kautta käytettävää softaa, niin se varmaan sitoo meitä amerikkalaisiin tuotteisiin. Ja suurimmalle osalle ihmisistä riittää se, että heidän käyttämänsä sovellus toimii ilman virheitä. Se mitä sitten jossain piilossa käyttäjän ulottumattomissa tapahtuu ei ole kuulemma käyttäjän asia. Kuitenkin tuolla poissa käyttäjän näkyvistä tapahtuu asioita, joiden avulla voidaan koko yrityksen liikesalaisuudet dumpata verkkoon. Tekoälyä voidaan pitää välttämättömänä asiana, jos ajatellaan puhtaasti esimerkiksi liikevoittoa. Tekoälyn käyttö kuitenkin maksaa yhteiskunnalle melko paljon. Eli se vie ainakin osan työpaikoista. Samalla kuitenkin meidän pitää muistaa myös se, että jos emme kehitä tekoälyä, niin joku muu sitä sitten kehittelee. 

Se sitten ajaa Eurooppaa entistä ahtaammalle USAn sekä Kiinan välissä. Se että jos rajoitamme tekoälyn kehitystä lakien sekä mielipiteiden muokkaamisen avulla saa aikaan reaktion, missä tekoälyn kehittäjät voivat suoraan siirtyä esimerkiksi amerikkalaisten tai kiinalaisten yhtiöiden palvelukseen. Tuolloin pitää tietenkin huomioida sekin asia, että etätyö mahdollistaa sen, että nuo ilmeisesti melko pätevät ohjelmoijat voivat tehdä työtään esimerkiksi Helsingistä käsin. 

Eli näin saamme sitten ulkoistettua kaikki asiantuntijamme jonnekin Atlantin taakse, mistä he voivat kohdata sellaisen ympäristön, missä he eivät jatkuvasti kohtaa ylettömän toksista kirjoittelua. Mutta ehkä maamme ei sitten heitä halua, ja on helpompi varmaan ostaaa jatkossakin palveluita amerikasta tai Kiinasta. Ja ehkä sitten lopulta puhelimeen vastaa myös suomea puhuva henkilö, kun kaikki maamme koodarit ovat siirtyneet esimerkiksi Microsoftin sekä Googlen riveihin. 

https://www.tivi.fi/uutiset/a/26db5f39-334c-4255-93f9-29596bb8b1c2

https://yle.fi/a/74-20214345?