Tekoäly muuttaa yhteiskuntaa sekä sen päätöksentekoa pysyvästi.

 

Sanotaan että tekoly uhkaa demokratiaa, koska sosiaalisen median algoritmit ohjaavat tietoa ihmisten silmien eteen. Se että tietyt asiat nostavat tietyn tyyppisten asioiden prioriteettia aiheuttaa tietenkin vääristymän varsinkin sosiaalisen median alustalla jaetussa tiedossa. Eli algoritmit ohjaavat lukijoita sekä esimerkiksi ihmisiä sellaisten kirjoitusten sekä muiden julkaisujen ääreen, jotka keräävät paljon klikkauksia. 

Ja juuri tällainen toiminta tietenkin suosii sellaisia julkaisuja, jotka pitävät sisällään värikästä kieltä sekä erilaisia "kiinnostavia" komponentteja, kuten yksinkertaistettuja väitteitä, negatiivisia sekä ihon alle meneviä, iskeviä sanontoja ja erityisesti äärimmäisen "mielenkiintoisia" eli negariivisia juttuja. Kun juttu otsikoidaan äärimmäisen negatiiviseksi, niin silloin ihmisille luodaan ikään kuin tarve ostaa lehtiä tai lukea kirjoituksia. Internet on muutenkin sellainen ympäristö, että se suosii pinnallista ajattelua. Ja tietenkin herkullisimmat aiheet ovat löytyneet jostain äärimmäisistä ilmiöistä. Se tietenkin kärjistää ihmisten näkemien uutisten sekä muiden kirjoitusten sisältöä. Mutta lukeeko kukaan noista kirjoituksista muuta kuin otsikoita? Ja miten tuo pinnallinen ajattelu ylipäätään ilmenee? Hyvä esimerkki lienee osakesijoittaminen. 

Jos ajatellaan esimerkiksi osakesijoittamista, niin tuossa maailmassa rahaa tehdään siten, että kohteita klikataan hiirellä eli osakkeita ostetaan ja myydään seuraamalla sitä, miten osakkeen arvo käyttäytyy. Se mitä osakesijoittaja seuraa on se, että onko osakkeiden arvon edessä plus tai miinusmerkki. Sijoittajan ei tarvitse tietää kohteestaan mitään. Hänen ei tarvitse tietää kohteen tuotetta tai missä  maissa se toimii. Rittää että osakekurssin edessä onn plus tai miinus merkki, tai että väri on vihreä, mikä tarkoittaa nousevaa arvoa. Tai että väti on punainen, mikä tarkoittaa tietenkin laskevaa osakkeen arvoa. 

Eli jos arvo on punaisella mikä tarkoittaa osakkeen hinnan laskua, niin silloin osakesijoittaja myy osakkeet, jos oman osakekannan arvo on vihreällä, niin osakkeiden arvo kohoaa. Tuolloin osakkekauppias ei siis oikeastaan seuraa muuta kuin osakkeiden väriä. Sillä mitä yhtiötä hän ostaa tai myy ei ole mitään väliä. Internet suosii sellaisia ihmisiä sekä tekstejä, joilla saadaan paljon klikkauksia. Se kuinka moni noita tekstejä tai videoita oikeasti katsoo, tai kuinka pitkään noita tekstejä luetaann tai videoita katsotaan on samantekevää. Eli ihmiset ehkä lukevat vain otsikot, ja sitten taas klikataan seuraavalle sivustolle. 

Tekoäly on myös auheuttanut sen, että esimerkiksi ihmisten älykkyysosamäärä ei ole enää niin suuressa roolissa, kun puhutaan liike-elämässä menestymisestä. Tekoäly voi hoitaa sijoittamisen sekä periaatteessa koko yrityksen johtotehtävät. Koska tekoäly tekee esimerkiksi raportit muutamassa minuutissa, niin se merkitsee sitä, että tekoälyn käyttöön ei oikeastaan tarvita mitään muuta kuin oikeai kysymykset tai klikkaus oikeaan kohtaan. Jos henkilö käyttää tekoälyä tarpeeksi tehostaakseen työntekoaan, niin periaatteessa hänen ei tarvitse myöskään lukea raportteja loppuun. Riittää että tekoäly vain poimii sellaisen tiedon, mikä on tuon henkilön tehtävän kannalta olennaista. Joten johdon kannalta olennaista on se, että yhtiö menestyy hyvin. Eli yhtiön johdon täytyy vain tietää että yhtiö on tehnyt paljon rahaa sen omistajille. 

Muuta ei sitten enää tarvitakaan. Jos yhtiö tekee taas tappiota, niin silloin täytyy vain lisätä sen tuotteen myyntiä, joka tuo eniten rahaa. Sekä tietenkin sellaisten tuotteiden valmistus pitää tämän näkemyksen mukaan lopettaa, joka tuottaa eniten tappiota. Jos puhutaan sitten siitä, mikä tuo itsessään vähiten voittoa, niin se tietenkin on tuotekehitys. Ja jos sitten ajatellaan että toimitusjohtaja on töissä ehkä 1-3 vuoden pätkän kerrallaan, niin se että esimerkiksi tuotekehitys pysäytetään saattaa tuoda lyhyellä aikavälillä paljon säästöjä, ja jos sitten myynti on niin sanotusti pysynyt samana, niin silloin yhtiö voi tehdä paljonkin voittoa. 

Mutta yritysten säästöjen takia sen tuotteet voivat muuttua vanhentuneiksi. Kukaan ei osta vanhentuneita tuotteita. 

Mutta tällä hetkellä suuri ongelma on siinä, että työelämä jostain syystä suosii lyhytnäköisen voiton tuottamista. Ja juuri tämä tapa mahdollistaa erilaiset kikkailut tulonlähteillä. Yritys voi esimerkiksi ottaa lainoja, ja sitten jos niiden takaisinmaksu alkaa vasta parin vuoden päästä, niin nuo lainat voidaan merkitä positiiviseksi kassavirraksi. 

Kukaan ei ole kiinnostunut siitä, miten hienoja asioita mikäkin yhtiö voisi tehdä. Tai kukaan joka tekee päätöksiä yhtiöissä ei ole kiinnostunut miten monta juttua johonkin tekniikan sanomiin joku yhtiö saa aikaan. Yhtiön kannattavuutta mitataan vain sillä, miten paljon rahaa ne tuovat yhtiöiden omistajien taskuun. Ja juuri tällainen ajattelutapa suosii tekoälyn käyttöä. Tekoälyn tarkoitus on siis tehostaa toimintaa. 

Tuo tehostaminen ymmärretään siten, että kuluja on jatkuvasti karsittava. Tekoäly mahdollistaa säästämisen henkilöstökuluissa. Se tarkoittaa sitä, että henkilökuntaa voidaan vähentää, mikä sitten tietenkin tuo lisää rahallista voittoa yritykselle. Mutta tuon voiton seurauksena saattaa koko yritys kaatua siihen, että sillä sen tuotteet eivät menesty. Mikäli tätä asiaa ajatellaan esimerkiksi lyhytaikaisen tulosjohtamisen näkökulmasta, niin tietenkin kaikki ikävät asiat on helppoa sysätä seuraavien johtajien niskoille. Yritysten tulosta voidaan arvioida positiivisen kassavirran suuruutena. Se miten paljon voittoa sekä tappiota yritys on tehnyt tietyllä tilikaudella on asia, mitä voidaan käyttää yrityksen terveydentilan mittarina. 

Yleensä vain se paljonko yhtiö tuo voittoa kiinnostaa. Se miten tuota voittoa tehdään ei ole ehkä kaikkein kiinnostavimpia asioita. Saattaa olla että yritysten ottamien lainojen takaisinmaksu alkaa vasta muutaman vuoden päästä. Ja jos yhtiötä johtaa joku johtaja, joka on ehkä vain vuoden verran enää töissä, niin hän voi aivan hyvin siirtää tuon lainan takaisinmaksun seuraajilleen. Voittoa voidaan tehdä monella tavalla. Se voi perustua myytyihin tuotteisiin. Tai sitten se voi perustua  toimitilojen myymiseen, vekseleihin, lottovoittoihin sekä pankkilainoihin. Jos lainan takaisinmaksu alkaa vasta parin vuoden päästä, niin silloin tuo laina lisää yrityksen nettovarallisuutta. Saattaa olla niin, että markkinoilla seurataan vain nettovarallisuuden kehitystä, ei sitä mistä rahaa tulee. 

Työelämä on muuttnut sellaiseksi, että siellä ei oikeastaan ole mitään väliä sillä, miten paljon tuottavaa työtä ihminen tekee. Riittää että istuu paikalla, ja jakaa työajan siten, että mahdollisesti kymmenen raporttia tehdään niin, että ne valmistuvat työajan sisällä. Eli työ tahdistetaan siten, että henkilö voi  näyttää tekevänsä työtä koko päivän.  Se että työajalla avataan esimerkiksi joku Iltapäivälehti on pahan näköistä. Ja se että ihmisellä on edessään tyhjä ruutu, näyttää myös pahalta. Jos työtä ei riitä koko kahdeksan tunnin ajaksi, niin se merkitsee välittömästi YT-neuvotteluja. 

Riittää että ihminen näyttää tehokkaalta, mikä sitten tarkoittaa sitä että hän tuijottaa jotain Excel-taulukkoa koko ajan, ja sitten vain kirjoittaa numeroita siihen tahtiin, että hän voi näyttää työpäivän olevan täynnä työtä. Se että töissä olisi vapaa-aikaa on tietenkin asia, mikä saa ihmisen näyttämään tehottomalta. Tehottomuus taas tarkoittaa sitä, että tehoton henkilö vähennetään hyvin nopeasti. 

Se että ihminen tekee jotain mikä nyt näyttää liittyvän työhön on tärkeämpää kuin se, että ihminen tekisi jotain hyödyllistä. Ihminen on hyödyllisen ja tehokkaan näköinen, kun hän tulee aamulla toimistolle, ja sitten suoltaa ulos 15 sivuisen raportin, josta suurin osa on sitten erilaisia numeroita sekä myynti-tai ostotapahtumia. Se lukeeko kukaan noita raportteja on sitten vähän eri asia. Eli tämä hyösyllinen työ saattaa päätyä suoraan arkistoon, mikä sitten tarkoittaa käytännössä roskakoria. Kukaan ei oikeasti lue arkistoituja raportteja. Mutta se että raportteja tehdään antaa erittäin tehokkaan kuvan siitä, miten yhtiö tekee asioita. 

Se tehdäänkö työtä kotona tai toimistossa on yhtiön kannalta aivan sama. Mutta se miten sitten esimerkiksi työ näyttää ulospäin on asia, mitä pidetään tärkeänä. Miksi ihminen kutsutaan toimistolle? Koska se antaa kuvan loistavasti organisoidusta sekä tehokkaasta organisaatiosta. Kun etätyöpäiviä vähennetään, niin tietenkin se nähdään tapana luoda tehokas työpäivä. Toki se että miten ihmiset aikansa käyttävät voi olla jotain muutak kuin sitä, mistä työnantaja maksaa. Kun työntekijä nousee kotonaan koneen äärestä, ja käy keittämässä kahvia tai vessassa, niin se nähdään eri tavalla kuin jos hän tekisi saman asian jossain toimistossa. Jos asenne etätyötä kohtaan on jo valmiiksi negatviinen, niin silloin kaikki katkot, mitä työaikaan tulee tietenkin näyttävät suuremmilta kuin mitä ne oikeasti ovat. 

Työmatka on ollut osa ihmisten statusta. Se on ulospäin näkyvä osa siitä, että ihminen kuuluu työvoimaan. Hänellä on töitä jos hän aamulla hyppää autoonsa, ja sitten nokka kohti maailman ääriä, eli esimerkiksi Vantaalla olevaa toimistohotellia. Jos auto jää aamulla hankeen ja asunnossa on valot koko päivän, niin se merkitsi ennen työttömyyttä. Työttömyys taas oli asia, mihin suhtauduttiin erittäin negatiivisesti. Ja ennen asenne oli se, että työtä sai jos sitä vain haki. Ja ehkä yksi syy miksi etätyöstä löytyy niin paljon negatviisia asioita on juuri tällainen asenne, jossa etätyön tekijä pelkää leimautuvansa työttömäksi. Tai ehkä etätyö vain koetaan jotenkin sellaisena, että siitä halutaan kerätä vain sitä negatiivista dataa..

Eli ihmiinen jolla on negatviinen ennakkokäsitys näistä asioista saattaa laskea työpäivän aikana pidettyjä taukoja kuten vesilasin täyttöjä, vessassa käyntejä tai pyykkikoneen täyttämistä eri tavalla, kuin ihminen joka on suhtautunut asiaan positiivisesti tai neutraalisti. Se että joku amerikkalainen yhtiö kuten Amazon käskee työntekijöitä takaisin työpaikalle tietenkin antaa selkärankaa vastaaville tarpeille Suomessa. Tutkimukset sekä kaiken maaiilman käyrät tietenkin näyttävät vain sitä, mitä niiden tukitsijat haluavat niiden näyttävän. Joten tietenkin sen takia esimerkiksi tietyt yhtiöt ovat lähteneet siirtämään työntekijöitä takaisin toimistolle. Eli käyrien halutaan tuolloin osoittavan sen, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti onnellisempia ja heillä on paremmat ylenemisen mahdollisuudet kuin niillä, jotka tekevät työtä kotoaan käsin. 

https://yle.fi/a/74-20214134

https://yle.fi/a/74-20212825