Esihenkilön jaksaminen on tärkeää. Koska he saattavat eskaloida huonoa oloaan läpi koko työyhteisön.

Esihenkilön jaksaminen on tärkeää. Koska he saattavat eskaloida huonoa oloaan läpi koko työyhteisön. Eli jos esihenkilö ei viitsi tai jaksa puuttua asioihin, niin se sitten aiheuttaa paljon ongelmia. Jos esihenkilö tiuskii tai on muuten "ikävä", niin alaisen kynnys viedä asiaa ylemmäksi on usein erittäin korkealla. Alainen ei kykene samalla tavalla puuttumaan esimiehen toimintaan, kuin esimies voi puuttua alaisten toimintaan. Siis alaisella ei ole tarvittavaa auktoriteettia. Eikä valtuuksia lähteä huutamaan kilpaa esimiehen kanssa. Jun esimiehet ovat "Jusseja" ja "Penttejä" keskenään, niin alainen saa helposti kuvan siitä, että esihenkilöt ovat toistensa parhaita kavereita. 

Jos alainen valittaa jollekin oman ikävän esimiehen esimiehelle tämän käytöksestä, niin silloin saatetaan sanoa, että "sellainen se "X" vain on, ja koeta kestää". Jos valitus ei tuo toivottua tulosta, niin alainen saattaa joutua oikeasti silmätikuksi. Ja jos esimies, jolla on ehkä 20 vuotta yhtiössä takana on ikävä, niin silloin edessä saattaa olla tilanne, jossa ikävän esimiehen alainen muuttuu uhrista roistoksi. Eli tuollainen vanhempi esimies saattaa selittää kaiken siten, että alainen vain on kateellinen. Eikä koskaan kukaan voi oikeasti tietää, että onko alainen puhunut totta vai ei? 

Vanhempi esihenkilö voi suoraan valehdella, tai sitten alainen voi valehdella saadakseen esihenkilön paikan. Ja jos pitkään talossa ollut henkilö joutuu vaihtamaan työpaikkaa, niin hän menettää silloin kaikki saamansa edut. Tietenkin myös sellaiset asiat kuten elämänkokemus painavat paljon. Eli esimies saattaa olla oikeasti kohdellut kaikkia alaisiaan samalla tavalla, mutta sitten joku on jostain syystä kokenut nuo asiat raskaasti. Eli toisen ihmisen elämäntilanne saa ehkä jotkut ihmiset ylireagoimaan. Ja todellisessa elämässä asiat eivät aina ole kuten elokuvissa, jossa kiltti alainen kohtaa ison pahan esimies-suden. Vaan myös alainen voi olla kamala esimiestään kohtaan. Varsinkin sellaisiin asioihin, kuin seksuaalinen ahdistelu liittyy usein paljon tunnetiloja. 

Ihminen saattaa oikeasti olla vapaaehtoisesti suhteessa esimiehensä kanssa. Mutta sitten seurustelu jostain syystä päättyy, ja sitten joko mustasukkaisuus, tunne siitä, että toinen käyttää hyväksi tai sitten petetyksi tulemisen sekä murskatun rakkauden aiheuttama tuska saattaa ajaa ihmisen tekoon, joka saattaa vahingoittaa kaikkia mukana olleita erittäin paljon. Eli tunteet ovat asioita, joita kukaan ei kykene täysin hallitsemaan. Toinen saattaa ajatella, että yhden illan suhde muuttuu automaattisesti avioliitoksi. 

Eli toinen saattaa toisen mielestä luvata asioita, joita toinen ei mielestään luvannut. Esimies saattaa pitää itseään liian vanhana oikeaan suhteeseen ehkä puolta nuoremman kumppanin kanssa. Toinen taas saattaa kuvitella, että toinen jättää vaimonsa tai miehensä, kun pikkujouluista on päädytty samaan asuntoon. Motiiveina voi olla raha tai rakkaus. Eikä ketään saa syyttää mistään ilman todisteita. Kaikki epäillyt ovat syyttömiä kunnes toisin todistetaan. Ja jos toinen on kantanut väsyneen työtoverin sohvalleen lepäämään, niin se ei tarkoita automaattisesti hyväksikäyttöä. Mutta joskus suhde on todellisuutta. 

Alainen saattaa iskeä esimiestään, ja sitten jos esimies ei jätä vaimoaan tai miestään, niin sitten pettymys on suuri. Tuolloin motiivina on ehkä rakkaus. Tai sitten jos motiivina on raha, eikä esimies annakaan ylennystä, niin pettymys saattaa ajaa henkilön kertomaan asiasta poliisille, niin että hän syyttää esimiestään raiskauksesta. 

Sanotaan, että yhtiö on samanlainen kuin mitä pomot ovat. Siis kaikkien yhteisen hyvinvoinnin edellytys työpaikoilla on se, että työpaikan ilmapiiri on sellainen, että sinne on mukavaa tulla. Siis työpäivän alun pitäisi tuntua hyvältä. Jos työpaikan ilmapiiri on surkea, niin silloin työpaikalle ei ole mukavaa tulla, eikä työpäivän aloittaminen tunnu mukavalta oli henkilö sitten toimistossa tai kotona tekemässä etäpäivää. Myös työnjohdon jaksaminen on tärkeää. Jos työnjohtaja ei jaksa töissä, niin hän ei silloin jaksa tehdä töitä, jotka kuuluvat työnjohtoon. 

Tehtävien laiminlyönti esimerkiksi stressin takia voi olla asia, minkä takia työpaikan ilmapiiri on muuttunut huonoksi. Jos työnjohtaja on stressaantunut, niin hän voi aivan tahtomattaan tehdä asioita, joita hän sitten ehkä itsekin hetken päästä katuu. Mutta siis jos työnjohtaja ei jaksa tehdä velvollisuuksiaan, niin silloin asiat voivat helposti eskaloitua läpi koko työyhteisön. Se mitä työntekijät tekevät työpaikallaan kertoo siitä, mikä asenne työnjohtajilla on työtä kohtaan. Jos työpäivä alkaa kello yhdeksän aikaan aamulla parilla oluella, niin se kertoo siitä, että työnjohto ei viitsi tällaiseen asiaan puuttua. Ja tuollaiset asiat pistävät helposti silmään. 

Siis potkujen antaminen ei ole pelkästään esimiehen oikeus. Se on esimiehen velvollisuus. Jos alainen tekee asioita väärin, niin esimiehen pitää tuohon toimintaan puuttua. Mutta sitten samalla meidän pitää muistaa se, että esimies oppii omien kokemustensa kautta sen, millainen esimies hänen tulisi olla. Eli ne entiset esimiehet, jotka ottivat tuon esimiehen vastaan jossain ensimmäisellä työmaalla olivat niitä, jotka muodostivat hänen mieleensä kuvan siitä, millainen esimies hänen itsensä pitäisi olla. Tuota sanotaan Lucifer-efektiksi. Eli jos oma esimies on tyrannimainen, tai alkoholisti, niin hän opettaa alaiselleen, että tämä on se oikea tapa käyttää valtaa. Ja sanotaan, että siitä esimiehestä, joka seisoo edessämme työmaalla näkee sen, millaisia hänen omat esimiehensä ovat häntä kohtaan olleet. Eli seura tekee kaltaisekseen. 

Työnjohtajan velvollisuus on ohjeistaa alaisiaan sekä puuttua toimintaan, joka voi vaarantaa työpaikan turvallisuuden tai muuten rikkoo yleisiä säädöksiä sekä standardeja vastaan, joilla säädellään esimerkiksi työpaikalla tapahtuvaa päihteiden käyttöä. Jos työnjohto ei halua puuttua työpaikalla tapahtuvaan vaarantavaan toimintaan, niin silloin myös työnjohtaja joutuu vastuuseen tästä toiminnasta. Työnjohdon velvollisuus on erottaa ihminen, joka ei halua tai osaa tehdä työtään, kuten se pitäisi tehdä. 

Työnjohdon tehtävä on aina välillä siirtyä myös työmaan puolelle katsomaan, että mitä siellä oikeasti tehdään. Siis työnjohdon tehtävä on työn tarkkaileminen. Mikäli esimerkiksi alkoholin käyttö työpaikalla tai työtehtävissä, jossa se on kielletty on täysin avointa, niin se tarkoittaa sitä, että työnjohto ei joko ole työpaikalla, tai sitten se on samaa maata kuin alaisensa. Mikäli työpaikalla on jonkinlainen hierarkia, niin hierarkiassa ylemmän tehtävä on valvoa sekä ohjata alaisiaan. Eli ylempänä oleva on esimies asemassa, mikä tarkoittaa työnjohtajan asemaa alempana olevaa kohtaan. 

Se tarkoittaa sitä, että ylempänä hierarkiassa olevan on puututtava alaisensa toimintaan, mikäli tämä toimii vastoin niitä määräyksiä sekä standardeja, mitä työpaikalla on julkisesti ilmoitettu. Esimiesasema on asia, mikä pitää sisällään oikeuksia, mutta samalla tuo asema pitää sisällään velvollisuuden valvoa sekä tarvittaessa erottaa alaisia, mikäli nämä toimivat sääntöjen vastaisesti. 

 https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/karu-ketjureaktio-paljastui-suomalaisilla-ty%C3%B6paikoilla/ar-AA215eiA?ocid=hpmsn&cvid=b747ae3ed50744ffc8e64cc583e1f377&ei=65