Kun droonit Suomeen putosivat

 

Venäjä varmasti ainakin pyrkii häiritsemään droneja, jotka on suunnattu venäjän tärkeitä vientisatamia vastaan. Nuo satamat takaavat sen, että Venäjä kykenee viemään öljyä sekä kaasua ulkomaille, jossa noihin laivoihin lastataan esimerkiksi droneja. Venäjän varjolaivaston aluksia kannattaa aina pitää silmällä, koska mikä tahansa laiva voi toimia drone-alustana. Dronet voivat toimia monella tavalla, eli niiden avulla voidaan salakuljettaa huumeita ja aseita esimerkiksi Suomeen. Maahan pudonnut kamikaze-drone on aina vaarallinen. 

Niiden taistelukärki voi sisältää melko vähän räjähteitä, mutta jos niissä on niin sanottu termobaarinen räjähde, niin silloin käsikranaatin kokoinen pommi voi surmata ihmisen 30 metrin säteellä. Droneissa voi olla myös esimerkiksi panssarintorjuntaan tarkoitettu taistelukärki, joka voi olla esimerkiksi ontelokärki, tai hiilivedyllä boostattu versio noista panssarintorjuntaan tarkoitetuista välineistä.

 Jälkimmäisessä tapauksessa onteloammuksen tyhjään tilaan on kaadettu esimerkiksi bensiiniä tai jotain muuta hiilivetyä, jonka tarkoitus on lisätä panoksen suunnatun räjähdysvaikutuksen (SRV)-suihkun tehoa. Osuessaan sukellusveneeseen tuo kärki voi tehdä reiän sen runkoon. Toisaalta dronessa voi olla myös esimerkiksi kylkimiina tai vastaava Explosively formed penetrator (EFP) panos. 

Drone on erittäin tarkka väline, jos sen ohjaaja vain saa pidettyä yhteyden tuohon laitteeseen. 

Aluksi sanottiin, että nuo dronet ovat An-196 "Ljutyi" droneja, mutta nyt ainakin yhden niistä väitetään olevan halvempia "Chaika" droneja. Saattaa olla että Chaika muistuttaa erittäin paljon ulkoisesti kalliimpaa "Ljutyi"-dronea. Tuo yhdennäköisyys voi olla tarkoituksellista. Eli Chaika voi tuolloin toimia yhdessä kalliimman dronen kanssa. Eikä noita droneja silloin erota toisistaan. 

Ainakin osa droneista joita Suomeen on pudonnut ovat "vain" 750 km kantavia halpoja droneja, jotka on ilmeisesti laukaistu Venäjän alueelta. Siis ne ilmeisesti ovat Ukrainalaisten sinne kuljettamia, ja sitten etä-ohjaaja laukaisee ne joka maanteiltä tai jostain telineestä. Nuo halvat dronet voivat olla sellaisia, että niitä käytetään joka tapauksessa yhdessä kalliimpien dronejen kanssa. Eli tällöin iskuille saadaan kattavuutta, ja tietenkin tekoäly voi tehdä niistä autonomisempia kuin on ilmoitettu. Tuolloin drone käyttäisi inertian ja maalikameran yhdistelmää. Eli laite vertaa sen tietokoneen muistissa olevaa kuvaa kuvaan, jota tuo dronen kamera lähettää. 

Periaatteessa tuollainen drone voisi lentää kohteeseen pelkän kameran ja konenäön avulla, jolloin dronen reitti on kuvattu ja tallennettu dronen muistiin. Tuo laite voisi käyttää myös esimerkiksi liikennevalvontaan tarkoitettua tutkaa luomaan niin sanottu "köyhän miehen" TERCOM-laite. Tuollainen liikennevalvontatutka toimi esimerkiksi Huygens-laskeutujan sensorina, kun tuo laskeutuja laskeutui Saturnuksen Titan-kuun pinnalle vuonna 2005. Eli melko pienellä satsauksella voidaan toteuttaa melkein suurvaltojen laitteiden tasoinen ratkaisu. 

Tuolloin tutka seuraa maaston muotoja, ja tietokone ohjaa dronea kuten se ohjaa myös esimerkiksi Tomahawk-risteilyohjuksia. Ja kun drone saapuu tietylle etäisyydelle, niin se voi siirtyä käyttämään maalikameraa, sekä kuvan vertailu-ohjelmistoa kohteen tunnistamisessa. Jos sitten puhutaan Venäjän provokaatiosta, niin Venäjä varmasti hyötyisi siitä, että nuo dronet putoaisivat Suomeen. Siis Venäjä voisi tietenkin laukaista droneja kohti Suomea, ja sitten yrittää vierittää syyn Ukrainan niskoille. Mutta kuten tiedämme, niin dronejen käyttö sodassa yleistyy. 

Pienikin drone voi olla hyvin vaarallinen, jos se vain kykenee tekemään reiän esimerkiksi sukellusveneiden runkoihin. Tiedetään että Venäjällä valmistaudutaan ehkä jo salaa Putinin jälkeiseen aikaan. Se mitä tämä Putinin jälkeinen aika tuo sisällään on epävarmuus. Mutta samalla voidaan sanoa, että Putinin aika varsinkin tässä viimevaiheessa on ollut myös epävarmaa. Ja siksi droneja voidaan laukaista myös venäläisten itsensä toimesta. Tuolloin kohteena voi olla kilpaileva oligarkki tai joku, joka on herättänyt paljon pelkoa. 

Tekoälyllä boostattujen dronejen avulla voidaan iskeä pitkälle vihollisen selustaan. Tuolloin dronet voidaan kätkeä esimerkiksi junaan tai johonkin rekkaan, ja tietyssä pisteessä nuo laitteet lähtevät iskuun. Tuolloin operaattori määrittelee GPS pisteen, jonka sisällä drone aktivoituu. Ja sitten ne lähtevät suorittamaan tehtävää. Eli drone hakeutuu kohteeseensa konenäön avulla. 


https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011942334.html


https://yle.fi/a/74-20218714


https://fi.wikipedia.org/wiki/Ontelokranaatti


https://en.wikipedia.org/wiki/Explosively_formed_penetrator

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oikeus abstraktiona: eli laki palvelee aina jotain tiettyä tahoa tai tarkoitusta.

Kuva
Sanotaan että oikeutta ei ole. Kun teemme rikoksen, niin me samalla siis teemme rikoksen lakia vastaan, eli teemme teon, joka on kriminalisoitu. Ja kun olemme rikkoneet lakia, niin meidät viedään paikkaan jota jostain syystä kutsutaan oikeustaloksi. Kuitenkin meidät tuomitaan järjestelmässä, jotka kutsutaan tuomioistuimeksi, ja jos sitten rikomme tuota päätöstä vastaan, niin teemme rikkomuksen tuomioistuinta ja sen asettamia sääntöjä vastaan. Oikeus ja laki ovat asia, jotka on aina mielletty jotenkin samaksi asiaksi. Siis oikeus, oikeustaju tai laki eivät ole aina linjassa edes keskenään. On lakeja joiden kiertäminen on erittäin helppoa. Laki on tehty aina palvelemaan jotain ihmistä tai ihmisjoukkoa. Aina on olemassa ryhmä, jota lait jotenkin suosivat.  Ja tietenkin esimerkiksi presidentin määräämät armahdukset ovat asia, joista pitäisi keskustella enemmän. Kun puhutaan esimerkiksi organisoidusta rikollisuudesta, niin silloin meidän pitää muistaa se, että saamalla oman miehen presi...
Lue lisää

Tekoäly ja sota

Kuva
Tässä heti aluksi haluan sanoa pari asiaa roboteista. Robotit ovat jo nyt osa taistelukenttää. Niiden tehokkuutta ja kykyä itsenäiseen toimintaan tullaan lisäämään. Haluamme sitä tai emme. Dronen nopea kehityskaari aiheuttaa sen, että se mikä toimi kaksi kuukautta sitten voi olla  vanhentunutta huomenna. Takkien kohdalla voidaan sanoa, että ne ehkä tulevaisuudessa varustetaan EMP- tai laseraseisiin perustuvilla suojalaitteilla. Eli ehkä tulevaisuuden takin ympärillä on mikroaallon muodostama kupoli, jonka tehtävä on suojata tankkeja droneilta.  Tekoälyn ohjaamien robottien kohdalla ongelma on siinä, että nuo robotit ovat yhteydessä kokonaisuuteen. Eli jos ihminen tuhoaa yhden roboteista, niin tuo toiminta kouluttaa tekoälyä vastaamaan torjuntaan. Mikäli haluamme taistella robottien massa-armeijaa vastaan, niin meidän pitää estää noiden robottien kommunikaatio. Tai sitten kohtaamme pahimman painajaisemme, eli Skynet-tietokoneen joka oppii kaiken aikaa siitä, mitä teemme sitä va...
Lue lisää

Kiina ja Venäjä ovat aina lännen edellä tekoälyn sotilaalliseen käyttöön liittyvissä projekteissa

Kuva
  Venäjä testaa autonomisia taistelurobotteja. Ja Kiinassa kehitellään tekoälyyn liittyviä sotilas, sekä tiedustelusovelluksia kiihtyvällä vauhdilla. Samaan aikaan Trumpin hallinto riitelee tekoälyjättien kanssa, ja EU taas on kiinnostunut erilaisten sääntöjen ja rajoitusten kehittämisestä, kuin siitä että täällä kehitettäisiin mitään sellaista kuin autonomiset asejärjestelmät. Eli meillä ollaan tietenkin aina osattu vedota arvopohjaiseen realismiin, kuten eräät korkea-arvoiset valtiomme edustajat ovat sanoneet. Mutta ongelma on siinä, että arvopohja ohjaa kaikkia valtioita. Se mitä valtio pitää omiin arvoihinsa sopivana ja mitä ei riippuu siitä, mistä valtiosta puhutaan. Autoritaaristen valtioiden kohdalla niiden johtajien ei tarvitse välittää mistään muusta kuin omasta mielipiteestään. Ja siksi Kiinan ja Venäjän etumatka on ja pysyy.  Asejärjestelmien tehtävä on olla pelottavia. Eli tuon näkökohdan mukaan asejärjestelmien tehokkuus on suoraan suhteessa niiden pelotusvaikutuk...
Lue lisää