Kun maamme talous kääntyi laskuun, niin mikä on syy?
Kuten tiedämme, niin esimerkiksi kuuluisaa Korpilampi-seminaaria ja sen aikana tehtyjä päätöksiä ei juurikaan olla päivitetty. Mutta toinen asia mikä sitten saa aikaan tilanteen, missä maamme talous käytännössä romahtaa on se, että maamme perinteisten tulonlähteiden eli metalli- ja metsäteollisuuden vientinäkymät ovat pudonneet. Siis kukaan ei varmaan koskaan ajatellut sitä, että joku päivä ei paperia enää tarvita ainakaan siinä määrin, kuin sitä tarvittiin joskus 1970-luvulla. Ja kukaan ei varmaan ajatellut, että joku päivä laivoja tehdään jossain Koreassa.
Eli juuri se että kaksi pääasiallista, perinteistä tulonlähdettä poistui aiheuttaa suuria ongelmia. Tietenkin esimerkiksi ohjelmistoalan sekä muun korkean teknologian yritykset ovat ainakin toivottavasti ottamassa paikkaa maamme veronmaksajina. Mutta noiden yhtiöiden ongelmana on se, että kyseiset yritykset eivät työllistä. Ja niiden työt on helppoa ulkoistaa esimerkiksi Intiaan.
Tuolloin intialainen ohjelmoija voi tehdä maassamme etätyötä. Eli hän voi asua vaikka Delhissä ja käyttää Suomessa olevaa tietokonetta etäkäytön avulla. Toinen ongelma on sitten siitä, että jos nuo yritykset menestyvät, niin seuraavaksi kyseinen yritys ostetaan ulkomaille. Kun Korpilampisopimus tehtiin, niin silloin suosittiin valtavia kokonaisuuksia. Eli maamme elinkeinorakenne muuttui sellaiseksi, että ryhdyttiin suosimaan suuria yrityksiä. Se mikä noiden valtavien yritysten kohdalla jäi huomaamatta oli se, että ne olivat yhden tuotteen yhtiöitä. Ja jos sitten esimerkiksi toimistopaperin kysyntä putoaa, niin silloin käy niin, että se vaikuttaa valtavalla volyymilla nimenomaan tuollaisen yhtiön tuloihin.
Tietenkin esimerkiksi talous- ja WC paperia menee jonkin verran, mutta toimistopaperin kysynnän laskiessa ei yhtiö tuota enää niin paljon voittoa. Toinen suuren luokan ongelma onkin se, että jos valtaosa yhtiön tuotteista menee valtiolle, niin se ei paljon lohduta sitä, joka vastaa valtion rahakirstun valvonnasta. Eli jos kaikki yhtiön tuotteet menevät valtiolle, niin silloin ei noista verorahoista ole paljon iloa.
Samoin pitkälle viety automaatio kuten erilaiset monitoimihakkuukoneet ovat vieneet metsureilta työt. Eli yksi monitoimikone vaatii yhden kuljettajan. Ja yksi monitoimikone voi suoraan tehdä kymmenien tai jopa satojen metsurien työt. Tekoälyn ohjaama monitoimikone tunnistaa myös esimerkiksi merkin puusta, joka on merkitty kaadettavaksi. Ja sitten periaatteessa kuljettajaa ei kohta enää edes tarvita noilla hakkuualueilla. Samoin paperikoneet ovat muuttuneet pitkälle automatisoiduiksi laitteiksi, joiden käyttöön ei montaa miestä tarvita.
Eli kuten tiedämme, niin Korpilammen malli on se, että elvytys tapahtuu elinkeinoelämän kautta. Tuolloin valtio luo työpaikkoja kasvattamalla julkisia investointeja. Se asia sitten saattoi unohtua, että yksityisen yrityksen tehtävänä on tuoda mahdollisimman suurta voittoa omistajilleen. Eli koska noita valtion urakoita koskee velvoite kilpailuttaa noita urakoita, niin urakan saa se, joka tekee työn halvimmalla.
Kyseinen tapa johtaa siihen, että ulkomaista työvoimaa käytetään mahdollisimman paljon. Se aiheuttaa sen, että verotulot laskevat. Toinen asia mikä saattoi unohtua on se, että kun esimerkiksi kuntouttavaa työtä alettiin markkinoida mahdollisuutena saada ihmisille "pehmeä lasku" työelämään, jos he ovat olleet esimerkiksi jossain kuntoutuksessa, niin tuo malli jossa valtio maksoi henkilön palkan laajeni koskemaan myös pitkäaikaisesti työttömiä kannusti siihen, että työläinen palkattiin siksi ajaksi, kuin työllistämistukea maksettiin. Ja sen jälkeen vain henkilö sanottiin irti.
Toki valtion maksama aika merkitsi sitä, että se oli merkitty määrä-aikaiseksi työsuhteeksi. Ja sitten kun työllistämistuki päätyi, niin tuosta henkilöstä päästiin mukavasti eroon. Eli kun määräaikainen työsuhde päättyi, niin ilmoitettiin että ei ollutkaan tarvetta tuolle työvoimalle. Näin valtio maksoi esimerkiksi ekonomi-koulutettujen siivoojien palkkoja, ja työnantajat saivat käyttöönsä työvoimaa, joka ei heille itselleen maksanut mitään.
https://medium.com/@kimmon.kotikoneet/korpilammen-henki-eli-mikä-meni-korpilammella-tai-sen-jälkeen-pieleen-dd4d46f5a2ac

Kommentit
Lähetä kommentti