Venäjän ydinaseharjoituksesta Valko-Venäjän kanssa

 


Kuvassa oleva ohjus on ilmeisesti Oreshnik eikä Iskander. 

Venäjä on pitänyt ydinaseharjoituksen yhdessä Valko-Venäjän kanssa. Tuo harjoitus on pitänyt ilmeisesti sisällään simulaation siitä, miten ydinaseita siirretään Valko-Venäjän rynnäkkökoneisiin. Siis periaatteessa tuo harjoitus on ollut hiukan outo. Sillä vaikka sanotaan että nuo ydinaseet ovat teoriassa Valko-Venäjän koneissa, niin uskoisin että Venäjä on kuitenkin se, joka päättää noiden aseiden käytöstä. Siis tietenkin harjoituksesta puhutaan sitä, että se alkoi Valko-Venäjän kohdalla vuorokautta ennen. Joten harjoitteleeko Venäjä ehkä mahdollisuutta tehdä yllätysisku Valko-Venäjän koneilla kohti Länsi-Eurooppaa? 

Jos sitten katsotaan muuta varustusta, mitä tuohon harjoitukseen osallistui, niin jos yllä olevaa ohjusta katsotaan hiukan lähemmin, niin kuvatekstin mukaan kyseessä on Iskander. Mutta kuitenkin itse olen sitä mieltä että tuo ohjus, mitä kuvassa kuljetetaan on enemmänkin Oreshnikin kuin Iskaderin näköinen. Oreshnik on hypersoonista taistelukärkeä käyttävä keskimatkojen ydinase . (Intermediate Range Ballistic Missile, IRBM). 


Yllä: Oreshnik-ohjuksen laukaisu-kuljetussäiliö. (United24media)





9K720 Iskander (Wikipedia)

9K720 Iskander joka on kuvassa kaksi on paljon tuota kuvan ohjusta pienempi. Eikä ainakaan Iskanderin konventionaalinen versio ole peitetty millään suojaputkella. Venäjä on käyttänyt Oreshnik-ohjustaan Ukrainan sodassa vähintään kaksi kertaa. Kyseinen ohjus saavuttaa kymmenkertaisen äänen nopeuden, ja siitä on käytetty ilmeisesti kineettiseen energiaan perustuvaa taistelukärkeä. 

Tuolloin Oreshnikin tarkkuuden on laskettu olevan noin 200 metriä, mikä ei ole riittävä kineettisen energian taistelukärjelle. Eli onko noiden iskujen tarkoitus testata noiden ohjusten suunnistusjärjestelmää, tai mahdollisesti sen kykyä laukaista ydinräjähde. Eli hypersoonisen taistelukärjen ongelma on se, että tuo taistelukärki peittyy plasmakerroksen sisään, kun se syöksyy läpi ilmakehän. 

Tuo plasma estää tehokkaasti myös taistelukärjen laukaisemisen sekä kohteen etsimisen tutkan avulla. Joten sen takia tämä kineettisen energian taistelukärki on ehkä laukaistu. Eli kärki lähettäisi tuolloin tietoa siitä, miten sen laukaisimet olisivat toimineet todellisessa tilanteessa. Kineettisen energian taistelukärki vaatii erittäin suurta tarkkuutta. Tai muuten kyseessä on pelkkä terroriase. Eli 200 m CEP (Circular Error Probability) ei ole riittävää kineettisen energian taistelukärjelle. 

https://united24media.com/latest-news/russia-parks-oreshnik-nuclear-missiles-in-belarus-but-aims-at-the-west-14603

https://www.verkkouutiset.fi/a/asiantuntija-ihmettelee-venajan-ydinaseharjoitusta-minne-ydinkarjet-vietiin/?shem=dsdf,sharefoc,agadiscoversdl,,sh/x/discover/m1/4#4f966284

https://en.wikipedia.org/wiki/9K720_Iskander

https://en.wikipedia.org/wiki/Oreshnik_(missile)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oikeus abstraktiona: eli laki palvelee aina jotain tiettyä tahoa tai tarkoitusta.

Kuva
Sanotaan että oikeutta ei ole. Kun teemme rikoksen, niin me samalla siis teemme rikoksen lakia vastaan, eli teemme teon, joka on kriminalisoitu. Ja kun olemme rikkoneet lakia, niin meidät viedään paikkaan jota jostain syystä kutsutaan oikeustaloksi. Kuitenkin meidät tuomitaan järjestelmässä, jotka kutsutaan tuomioistuimeksi, ja jos sitten rikomme tuota päätöstä vastaan, niin teemme rikkomuksen tuomioistuinta ja sen asettamia sääntöjä vastaan. Oikeus ja laki ovat asia, jotka on aina mielletty jotenkin samaksi asiaksi. Siis oikeus, oikeustaju tai laki eivät ole aina linjassa edes keskenään. On lakeja joiden kiertäminen on erittäin helppoa. Laki on tehty aina palvelemaan jotain ihmistä tai ihmisjoukkoa. Aina on olemassa ryhmä, jota lait jotenkin suosivat.  Ja tietenkin esimerkiksi presidentin määräämät armahdukset ovat asia, joista pitäisi keskustella enemmän. Kun puhutaan esimerkiksi organisoidusta rikollisuudesta, niin silloin meidän pitää muistaa se, että saamalla oman miehen presi...
Lue lisää

Tekoäly ja sota

Kuva
Tässä heti aluksi haluan sanoa pari asiaa roboteista. Robotit ovat jo nyt osa taistelukenttää. Niiden tehokkuutta ja kykyä itsenäiseen toimintaan tullaan lisäämään. Haluamme sitä tai emme. Dronen nopea kehityskaari aiheuttaa sen, että se mikä toimi kaksi kuukautta sitten voi olla  vanhentunutta huomenna. Takkien kohdalla voidaan sanoa, että ne ehkä tulevaisuudessa varustetaan EMP- tai laseraseisiin perustuvilla suojalaitteilla. Eli ehkä tulevaisuuden takin ympärillä on mikroaallon muodostama kupoli, jonka tehtävä on suojata tankkeja droneilta.  Tekoälyn ohjaamien robottien kohdalla ongelma on siinä, että nuo robotit ovat yhteydessä kokonaisuuteen. Eli jos ihminen tuhoaa yhden roboteista, niin tuo toiminta kouluttaa tekoälyä vastaamaan torjuntaan. Mikäli haluamme taistella robottien massa-armeijaa vastaan, niin meidän pitää estää noiden robottien kommunikaatio. Tai sitten kohtaamme pahimman painajaisemme, eli Skynet-tietokoneen joka oppii kaiken aikaa siitä, mitä teemme sitä va...
Lue lisää

Kiina ja Venäjä ovat aina lännen edellä tekoälyn sotilaalliseen käyttöön liittyvissä projekteissa

Kuva
  Venäjä testaa autonomisia taistelurobotteja. Ja Kiinassa kehitellään tekoälyyn liittyviä sotilas, sekä tiedustelusovelluksia kiihtyvällä vauhdilla. Samaan aikaan Trumpin hallinto riitelee tekoälyjättien kanssa, ja EU taas on kiinnostunut erilaisten sääntöjen ja rajoitusten kehittämisestä, kuin siitä että täällä kehitettäisiin mitään sellaista kuin autonomiset asejärjestelmät. Eli meillä ollaan tietenkin aina osattu vedota arvopohjaiseen realismiin, kuten eräät korkea-arvoiset valtiomme edustajat ovat sanoneet. Mutta ongelma on siinä, että arvopohja ohjaa kaikkia valtioita. Se mitä valtio pitää omiin arvoihinsa sopivana ja mitä ei riippuu siitä, mistä valtiosta puhutaan. Autoritaaristen valtioiden kohdalla niiden johtajien ei tarvitse välittää mistään muusta kuin omasta mielipiteestään. Ja siksi Kiinan ja Venäjän etumatka on ja pysyy.  Asejärjestelmien tehtävä on olla pelottavia. Eli tuon näkökohdan mukaan asejärjestelmien tehokkuus on suoraan suhteessa niiden pelotusvaikutuk...
Lue lisää