Linus Torvalds ei lyttää tekoälyä

 

Linus Torvaldsin mukaan ketään ei pakoteta käyttämään tekoälyä Linuxin kehityksessä. Mutta samalla hänen mielestään tekoälyä olisi kehitettävä entisestään, vaikka se tällä hetkellä tekee niin sanottuja noloja virheitä. Kuitenkin tekoäly on periaatteessa yksi työkalu monien joukossa, ja sen takia me emme voi vain työntää päätämme pensaaseen, ja hokea että emme halua kuulla muuta kuin tekoälyyn tekemistä virheistä, joita tietenkin esitellään mielellään mediassa. 

Tekoälyn tekemiä virheitä käydään yleensä läpi antaumuksella, mutta samalla unohdetaan että tekoälyn käyttö koodauksessa on oikeastaan ainoa mahdollisuus vastata tieturvaa koskeviin uhkiin. Eli jos järjestelmässä havaitaan puutteita, niin on minuuteista kiinni, että ehditäänkö tuo uhka tukkia. Eikä kukaan ehdi siinä ajassa tuottaa mitään toimivaa ratkaisua, jolla tietoturvauhkiin voidaan vastata. Sanotaan että vihamielinen tekoälyn käyttö voi laskea tuon reaktioajan todella alas. Joten sen takia tekoälyn käyttöä pitäisi tehostaa. 

Tekoäly tekee virheitä, jos sille annetaan huonosti argumentoituja komentoja. Samoin jos tekoälyä kuormitetaan toistuvilla kyselyillä, niin silloin tekoäly alkaa lopulta kierrättää ja muotoilla vastauksia. Nimittäin jos tekoälyä pommitetaan jatkuvasti toistuvilla komennoilla, niin se alkaa ensinnäkin kierrättää vastausta. Ja jos sitten tuota samaa kysymystä toistellaan, niin tekoäly "päättelee" että sen antama vastaus ei ole oikein. Ja sitten se alkaa muutella vastausta. Tekoäly on valtava mahdollisuus, mutta se on myös samalla suuri onnettomuus. 

Mikäli tekoälyä ei kehitetä, niin se jää puolivalmiiksi. Ja siitä sitten seuraa se, että sen tuottama koodi ei täytä kaikkia vaatimuksia. Mutta samalla siis myöskään ihminen ei aina kykene tekemään hyvää koodia, eli väsymys tai muut asiat kuten huoli työpaikasta saa aikaan sen, että ihminen  ei vain kykene tekemään koodia niin, että se menisi läpi. Tekoäly voi tehdä koodauksen pohjatyön melko nopeasti, jos se vain saa selvät ohjeet, joita on helppoa seurata. Jos ajatellaan ehkä sitä, että joku perustason virhe on jotenkin nolo, niin se sitten aiheuttaa sen, että varsinkin aloittelevan koodarin pitää ryhtyä käyttämään tekoälyä. Hän siis tekee tuon asian joko työpaikan luvalla tai ilman työpaikan lupaa. Eli esimerkiksi ohjelmistojen sekä niitä koskevien standardien laajetessa. Linux ei ole siis maailman ainoa ohjelmistoja tai käyttöjärjestelmiä kehittävä projekti. 

Myös tarvittavan koodin määrää pitää kasvattaa. Ja vaikka Linux on avoimen lähdekoodin projekti, niin kuitenkin tekoäly on ehkä tulevaisuudessa välttämättömyys, koska kukaan ihminen ei yksin pysty tuottamaan tai kontrolloimaan tuhansia operandeja sisältäviä koodirivejä. Näin ollen ihmisten täytyy turvautua tekoälyn apuun. Jos emme turvaudu, niin sitten projekteihin pitää palkata tai päästää enemmän koodaajia, ja se sitten tarkoittaa, että tietoturvariskejä aletaan siirtää johonkin muualle. Tuo riski liittyy siihen, että me emme itseasiassa tiedä, missä mikäkin koodari oikeasti työskentelee. Jos koodari työskentelee esimerkiksi Pohjois-Koreassa, niin silloin hän voi antaa kaikki mahdolliset koodit Pohjois-Korean tiedusteluviranomaisille. 

Se kuka sitten noiden viranomaisten takana piileksii on asia erikseen. Pohjois-Korea on loistava työväline esimerkiksi Kiinan kybertiedustelulle. Kun noita vakoilijoita etsitään, niin jäljitys päättyy tuohon maailman suljetuimpaan maahan. 

Tarve reagoida nopeasti tarkoittaa sitä, että kun ihminen tulee jonnekin projektiin, niin hänen tulee osata valmiiksi kaikki, mitä projektissa vaaditaan. Eli sen takia esimerkiksi perustason ohjelmoija varmasti on sormi suussa. Dokumentaatioita löytyy tietenkin Internetistä, mutta kaikilla on kiire. Ja jos sitten projektissa tehdään aloittelijan virheitä, niin seuraavaksi saattavat naamat häipyä pikaviestimestä. Eli jos ei osaa, niin silloin saa lähteä. 

Mikään ohjelmisto tai kehittäjä, mukaan lukien käyttöjärjestelmät ei voi jäädä lepäämään laakereillaan. Jatkuvasti löytyy uusia virheitä, tai uusia heikkouksia. Ja noita heikkouksia hyödynnetään uskomattoman nopeasti. Juuri valtioiden suorittama internetin kautta tapahtuva vakoilu on yksi asia, jonka takia nimenomaan tietoturva-aukkoihin pitää reagoida nopeasti. Koska vakoilu tapahtuu toisen valtion alueelta käsin, sekä tuon valtion suojeluksessa, niin ketään ei koskaan tulla saamaan oikeuteen. 

Tai vaikka hakkeri jossain tapauksessa saadaan vastaamaan teoistaan, niin tiedot ovat voineet levitä ympäri Internetiä. Joten mikäli kyseessä on luottamuksellista tietoa sisältävä tietokanta, niin silloin tiedot joita levitellään ympäriinsä voivat olla korvaamattomia. Eli ne voivat sisältää tietoja esimerkiksi järjestelmistä, joita ei saisi kuljettaa pois maasta. Jos jonkun yhtiön tuotekehityksen tuloksia kopioidaan internetiin, niin joku toinen voi niitä sitten hyödyntää, ja sitten se joka on pannut rahaa ja aikaa johonkin projektiin, niin silloin tuo joka on nähnyt vaivaa voi jäädä nuolemaan näppejään. Eli kaikki aika olikin sitten turhaa. 

Tai sitten varastetut tiedot voivat sisältää ihmisten henkilökohtaisia asioita, joita he ehkä ovat kertoilleet terapeutilleen. Kun noita tietoja jaellaan internetissä, niin silloin voi ihmisen luottamus terapeutteja kohtaan vajota nollaan. Tuollaisten tietojen jakaminen sekä luottamuksen vieminen saattaa tietenkin vaikuttaa ihmisen elämään koko loppuelämän ajan. Eli noissa tapauksissa se, että joku Kivimäki saadaan oikeuteen sekä maksamaan korvauksia, ei ehkä pelasta noiden ihmisten elämää tai uraa. Joten aina hakkereiden tai tietomurtojen uhrien vahinkoja ei voida rahalla korvata. 

https://www.satakunnankansa.fi/tiede/art-2000012152996.html