Muista aina: kaikki ei ole sitä miltä se näyttää.
"Tietoturvayhtiö Passwork kertoo verkkosivuillaan, että ”yhtiö syntyi Suomessa”. Venäläisestä taustasta sivuilla ei sen sijaan mainita mitään. Kuva: Lasse Isokangas / Yle" (https://yle.fi/a/74-20236620)
Kaikki mikä näyttää hyvältä ei olekaan ehkä niin kauhean hyvää. YLEn uutisissa oli juttu siitä, miten suomalaisena markkinoitu salasanapalvelu, Passwork olikin venäläisten omistama. Yhtiöllä on myös FSBn myöntämä toimilupa. Joten FSBn agenteilla on pääsy sen palvelimille, jos ne sijaitsevat Venäjällä. Tai siis voi olla että palvelu varmuuskopioi tietojaan Venäjällä sijaitseville palvelimille, jotka FSB käy sitten lukemassa.
Eli mitä tästä opimme? Se mitä palvelusta ei kerrota on usein vähintään yhtä tärkeää, kuin se mitä kerrotaan. Tiedusteluun tai vakoiluun kuuluu se, että ihmiset saadaan luottamaan vakoilijaan tai tässä tapauksessa vakoilijan työvälineeseen. Kun ajatellaan esimerkiksi tietojen kalastelua, niin silloin ideaalinen tapaus on sellainen, että vakooja saa ihmiset antamaan esimerkiksi papereita itse hänen käsiinsä. Ja jos ihmiset käyttävät vakoojien omistamaa salasanapalvelua, niin vakooja saa sen kautta käsiinsä tärkeitä salasanoja.
Tuollaisista palveluista käytetään nimitystä "Honey pot". Mikä tarkoittaa hunaja-ansaa. Tuo ansa tarkoittaa sitä, että joku lupaa palvelua, joka on "vähän liian hyvää ollakseen totta". Kun yhtiön johto haluaa viedä tietonsa pois Microsoftilta, niin hän saattaa kohdata palvelun joka lupaa esimerkiksi myös yhtiöille ilmaista palvelun käyttöä, mutta saadakseen tuon palvelun pitää olla nopea. Huijauksen yleiset piirteet tulevat silloin esille. Palvelua luvataan ilmaiseksi yksityisille. Mutta samalla myös nopeat yritykset voivat saada sen. Eli kovan kiireen ja ahneuden sokaisema ihminen menee periaatteessa melko helposti ostamaan humpuukia. Huijari käyttää yleensä aina samoja metodeja.
Huijari luo kovan kiireen, sekä kuvan siitä, miten onnekas tuo huijauksen kohde on. Uhri ei ehkä muista tarkastaa sitä, että onko jotain palvelua tarjoavaa yritystä edes rekisteröity yhtiörekisteriin. Hän saattaa ajatella että hänen valintansa tuo yhtiölle niin ja niin paljon säästöjä. Ja sitten rahat saattavat lähteä tililtä. Tai sitten joku availee yhtiön nimiin muutamia sähköposteja. Ja näin sitten saadaan käyttöön suomalaisia sähköposteja, joilla voidaan kalastella tietoja ympäri verkkoja.
Suomalainen työ on luotettavaa. Meillä Suomessa lakeja noudatetaan tarkasti. Ja se tekee meistä haavoittuvia. Osa ihmisistä uskoo että ilmoitus poliisille riittää, ja sitten hakkerit ovat oikeudessa. Tuolloin ei oteta huomioon sitä, että varsinkin silloin jos vakoilu tapahtuu toisen valtion toimesta, niin silloin ei oikeudenkäyntejä ole ehkä edes odotettavissa.
Tällaisten näennäisesti asiallisten, Suomeen rekisteröityjen yhtiöiden kohdalla voimme nähdä selvästi syyn, miksi oligarkit ovat hankkineet kaksoiskansalaisuuksia niin innokkaasti. Yhtiö voidaan perustaa siten, että ihmiset näkevät vain suomalaisia toimijoita. Ja tietenkin salasanapalvelu on yksi niistä, joita voidaan käyttää tietojen kalasteluun. Kotimaahan rekisteröidyn sähköpostin avulla voidaan availla sosiaalisen median tilejä, perustaa kotisivuja yms.
Yhdessä NSAta koskevan pelottelun kanssa tuollainen "kotimainen palvelu" voi olla tehokas. Eli NSA-pelko ohjaa ihmisiä käyttämään muita palveluita, ja silloin tietenkin joku voi ryhtyä tallettamaan salasanojaan alustalle, jonka taustoja hän ei tunne. Joten kuinka moni meistä edes viitsii tarkastaa sitä, että onko joku salasanapalvelu tai krypto-ohjelman tarjoaja edes rekisteröity yritys? Sen tiedon saa nopeasti esimerkiksi Y-tietopalvelusta. Jos Y-tunnusta ei löydy, niin silloin yhtiötä ei ole edes olemassa.
Tuollainen palvelu voi näyttää erittäin luotettavalta. Ne on saatettu rekisteröidä Suomessa. Ja jokaisella niiden työntekijöistä saattaa olla osoite Suomessa. He saattavat olla oikeasti suomalaisia, ja tietenkin yhtiömiehinä häärii tunnettuja toimijoita. Mutta esimerkiksi alihankkijoilla saattaa olla sitäkin enemmän huomautettavaa. Tai sitten konesaleja "siivoaa" edustava joukko venäläisiä. Eli nuo "siivoojat" voivat kuljettaa erilaisia kovalevyjä pois noista tiloista. Eikä vakoojien tarvitse olla mitenkään virallisesti töissä noissa yhtiöissä. He voivat esittää olevansa vieraita. Tai sitten heillä voi olla etäyhtys auki noihin palvelimiin.
Eli millaiset salasanat ovat tuon vakoojan kannalta tärkeitä. Vastaus voi olla erikoinen: vakoojan käsissä kaikki salasanat ovat tärkeitä. Eli aivan tavallinen Facebook-tili tai sähköposti voi vakoojan käsissä muuttua välineeksi, jolla hän kalastelee muita salasanoja. Hän voi esiintyä esimerkiksi krapulaisena toimistopäällikkönä, joka kokee olevansa "nolossa tilanteessa", ja sitten kysyä salasanaa järjestelmiin, jotka ovat valtion silmissä luotettavia. Toisin sanoen vakooja etenee askel askeleelta kohti järjestelmiä, jotka kiinnostavat esimerkiksi GRUta tai FSBtä. Joten voidaan sanoa että mitään merkityksetöntä tietoa ei ole. Ja kaikkia sosiaalisen median kanavia voidaan käyttää valheellisen tiedon levittämiseen.
Jokainen sähköposti tietenkin voi toimia informaation-operaatioiden työvälineenä. Informaatio-operaatioissa tärkeitä on saada mahdollisimman suuri joukko ihmisiä vakuuttuneeksi oman tiedon oikeellisuudesta. Joten tietenkin informaatio-operaattori kerää mahdollisimman suuren yleisön, ja sitten hän ryhtyy suoraan jakamaan omaa propagandaansa. Tuolloin esimerkiksi erilaisten nuoriso-idolien käyttö tällaisissa operaatioissa on erittäin yleistä. Eli noiden julkisuuden henkilöiden nimissä tai heidän markkinointi-tiimiensä nimissä houkutellaan nuoria esimerkiksi tilaamaan uutiskirjeitä.
Eli noilla sivuilla voidaan jakaa ennakkonäytteitä tulevilta albumeista tai keinoilta yms. Ja sitten yhtenä päivänä nuo henkilöt ryhtyvät jakamaan omia tiedonantojaan. Kun puhutaan informaatio-operaatioista, niin silloin tietenkin se, että propaganda muuttuu aggressiiviseksi sekä pilkkaavaksi kertoo siitä, että joku on menossa pieleen. Propagandistin tuntee siitä, että hän vaikuttaa jotenkin luotettavalta. Hän voi kertoa omaavansa hienoja opinarvoja sekä hienoja ystäviä. Kun me muutumme "NATO- tai sotakiiman" levittäjiksi, niin silloin joku on saattanut tehdä virheen, joka voi paljastaa jotain sellaista, mikä voi vaikuttaa koko propagandakoneistoon. Viha ja pelko ovat asioita, jotka kulkevat käsi kädessä. Pelko voidaan peittää vihalla sekä väkivallalla.
https://yle.fi/a/74-20236620


Kommentit
Lähetä kommentti