Työttömyys, EU ja arktinen alue.

Nuorisotyöttömyys aiheuttaa huolta, mutta tuoko esimerkiksi talouskasvu ratkaisua tähän ongelmaan? Ongelma on nimittäin siinä, että edes vahva talouskasvu ei välttämättä tarkoita sitä, että se luo yhtään työpaikkaa. Työpaikkojen valuminen ulkomaille, ja erityisesti EUn ulkopuolelle on ongelma erityisesti EUlle. Mutta tuosta tuotannosta on tullut krooninen ongelma koko länsimaiselle yhteiskunnalle. EUn kohdalla työttömyyttä ei voida ratkaista siirtämällä tuotantoa esimerkiksi Afrikkaan. Se että luodaan työpaikkoja, ei yksin riitä. 

Työpaikkojen pitäisi syntyä EUn alueelle, jotta ne voivat vaikuttaa EUn työttömyyslukuihin. Afrikassa sekä Kiinassa tapahtuvaan tuotantoon liittyy se, että tavarat voidaan laivata Eurooppaan ja USAan esimerkiksi suoraan Kiinasta. Tai sitten jos markkinoita suojataan tulleilla, niin tuotteet voidaan myydä jonkun sellaisen maan kautta, jota eivät Trumpin tullit koske. Samoin ongelmia tulee siitä, että vaikka jos nuo halpatuotantomaihin kohdistuvat tullit ovat korkeat. Niin kuitenkin noiden tavaroiden hinnat voivat olla halvempia kuin kotimaassa tuotettujen tuotteiden hinnat ovat. Ja varsinkin ostovoiman pudotessa, on hyvin mahdollista, että ihmiset valitsevat halvemman tuotteen. 

Mutta ongelmia tulee siitä, että noita työpaikkoja on siirretty Kiinaan. Kiina on ottamassa suuremman roolin kansainvälisellä kentällä, ja samoin esimerkiksi Pohjois Korea aiheuttaa yhä suurempia ongelmia. 

Molemmissa maissa noudatetaan tiukasti yhtenäisen valtion periaatetta, jossa esimerkiksi vähemmistöjä sulautetaan surutta valtaväestöön. Se aiheuttaa ongelmia sekä sijoittajien maineelle, että myös poliittista painetta noiden sijoittajien kotimaiden hallitukselle. Mutta samalla melkein ruokapalkalla ahertavat työläiset ovat hyvä kohde länsimaihin kohdistetulle propagandalle. Tuo propaganda luo hyvät olosuhteet esimerkiksi erilaisten sotalordien harjoittamalla värväystoiminnalle. Eli se kasvattaa terrorismin riskiä.

Koillisväylä. 

Luoteisväylä

Jos korkean teknologian tuotteiden tuotantoa siirretään Kiinaan, niin nuo tuotteet voivat muuttua sotilaalliseksi teknologiaksi.Kiinan kohdalla ongelma on siinä, että Kiina on maailman suurin harvinaisten maametallien tuottaja. Kiina on onnistunut sitomaan mikropiirien valmistajat tuohon tuotantoketjuun. Eli ilman Kiinan toimittamia raaka-aineita ei mikropiirejä kyetä valmistamaan. Ja juuri tuo asia aiheuttaa ongelmia kansainvälisellä kentällä. 

Suuri osa ongelmista liittyy myös esimerkiksi arktisen alueen merkitykseen. Arktisen alueen strateginen merkitys on erittäin merkittävä. Esimerkiksi pohjoisen napajäätikön alla partioivat sukellusveneet voivat hyökätä nopeasti napajään läpi.Venäjän sukellusveneet voivat lähestyä Kanadan sekä USAn rannikkoa Grönlannin pohjoispuolelta. Sekä samalla piileskellä Nova Scotian ja Grönlannin välisen saariston keskellä.  

Mutta Pohjoinen Jäämeri tarjoaa vaihtoehtoisen meritien Tyynelle Valtamerelle. Ongelma on siinä,. että tuon reitin käyttäminen vaatii järeitä jäänmurtajia, joilla Koillisväylä sekä Luoteisväylä voidaan pitää auki. Tällä hetkellä geopoliittinen tilanne aiheuttaa sen, että vain Luoteisväylää voidaan liikennöidä turvallisesti. Venäjä varmasti tietää myös Koillisväylän merkityksen. Sillä olisi varmasti esimerkiksi ydinkäyttöisiä jäänmurtajia, joilla se voisi pitää tuota meritietä auki. Mutta tuollainen asia tietenkin maksaa. Ja tällä hetkellä tuo hinta voi olla liian kova. 

Jos Euroopasta voidaan avata vaihtoehtoinen meritie Tyynelle Valtamerelle, niin se varmasti auttaisi välttämään esimerkiksi Afrikan rannikolla vaanivia merirosvoja. Samalla tuo meritie alentaisi Punaisenmeren arvoa kansainvälisessä meriliikenteessä. Tuolloin se ehkä estäisi esimerkiksi Jemenin Huthi kapinallisia katkaisemasta tärkeää meritietä. Iran tietää sekä Punaisenmeren että Hormuzinsalmen merkityksen kansainväliselle kaupalle sekä merenkululle.

Luoteisväylä Kanadan sekä USAn eli Alaskan pohjoispuolelta tarjoavat hyvän vaihtoehtoisen meritien, jonka kautta voivat laivat siirtyä kohti Tyyntä Valtamerta. Toinen vaihtoehto on Koillisväylä, joka kulkee Venäjän pohjoispuolelta. Ongelma noiden väylien käytössä on ollut se, että niillä liikennöivät alukset tarvitsevat auki olevaa väylää. Koillisväylä on ollut jäässä suurimman osan vuodesta. Tuolloin tietenkin esimerkiksi USAlla sekä Kanadalla on erittäin suuri rooli tuon meritien pitämisessä avoimena. 

Suuri ongelma on siinä, että USA ja Kanada eivät ole EU maita. Niiden ei tarvitse noudattaa EU direktiivejä. Myös noilla valtioilla on kansallisia intressejä, joiden voidaan olettaa olevan ainakin joskus EUn etujen vastaisia. Tai ehkä pitäisi käyttää sellaisia sanamuotoja kuin “ne eivät ole aina EUn etujen kanssa täysin yhdenmukaisia. Mutta kansainvälinen politiikka on asia, josta ei kukaan juurikaan kykene muodostamaan täydellistä kuvaa. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Koillisv%C3%A4yl%C3%A4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luoteisv%C3%A4yl%C3%A4